Äänitemusiikin vuosi 2025: fanikulttuurin ja Kiinan merkitys nousussa

Äänitetuottajien kansainvälisen kattojärjestön IFPI:n tilastojen mukaan äänitemyynnin kokonaistulot olivat viime vuonna 31,7 miljardia dollaria. Kasvua tässä oli edellisvuoteen verrattuna 6,4 %, mikä oli selvästi parempi kuin edellisen vuoden 4,8 %. Kasvun keskeisin ajuri oli totuttuun tapaan suoratoistopalvelut eli striimaus, jonka osuus kokonaistuloista oli lähes 70 %.

Striimauksen kokonaistulot olivat viime vuonna yli 22 miljardia dollaria. Maksullisten palvelujen tuotot kasvoivat 8,8 %, ja ne muodostivat yli puolet eli 52,4 % äänitemusiikin kokonaistuloista. Maksullisten suoratoistopalvelujen tilaajia oli noin 837 miljoonaa, mikä oli lähes 12 % enemmän kuin edellisvuonna. Mainosrahoitteisen striimauksen tuotot kasvoivat 4,3 %.

Fyysisten äänitteiden aika ei ole vielä ohi. Niiden myynti kasvoi 8 % ja yksittäisistä formaateista vinyylilevyt peräti 13,2 %. Aasian osuus fyysisten tallenteiden markkinoista oli peräti 45 %.

Merkittävin muutos suurimpien maiden Top 10 -listalla oli se, että kymmenen vuotta sitten vielä listan ulkopuolella ollut Kiina ohitti 21 %:n kasvullaan jo Saksan, ja siirtyi neljännelle sijalle USA:n, Japanin ja Ison-Britannian jälkeen. Eurooppa pysyi toiseksi tärkeimpänä markkina-alueena: sen osuus kokonaismarkkinoista oli 30,4 %. Pohjois-Amerikka eli USA ja Kanada jatkoi ykköspaikalla 38,7 %:n osuudellaan.

Kasvun osalta Pohjois-Amerikan vuosi oli vaisu (+3,5 %), mutta Euroopassa pirteämpi (+5,6 %). Prosentuaalisesti merkittävintä kasvua nähtiin Latinalaisessa Amerikassa (+17,1 %) ja Afrikassa (+15,2 %).

Brittiläinen konsulttiyhtiö MiDIA on perinteisesti julkaissut samaan aikaan IFPI:n kanssa omat laskelmansa globaalien äänitemarkkinoiden kokonaisarvosta. Vuoden 2025 osalta he päätyivät 39,5 miljardin dollarin kokonaissummaan ja 9,4 % kasvuun. Jos luvusta karsitaan ns. laajennetut oikeudet eli esim. merchandise-tuotteet ja erilaiset fanipalvelut, kasvua olisi ollut 7,7 %.

MiDIA:n avainluvut vuodelta 2025 ns. laajennettujen oikeuksien kanssa ja ilman (Kuva: MiDIA)

MiDIA toteaakin, että laajennettujen oikeuksien huikea kasvu (+21,5 %) merkitsee samalla sitä, että ensimmäistä kertaa striimauksen kasvuprosentti jäi pienemmäksi kuin koko markkinan kasvuprosentti. Tämä osoittaa, kuinka fanikulttuurista on tullut äänitebisneksen keskeinen osa-alue. Kasvua on siivittänyt mm. K-popin suosio ja erilaiset faneille suunnatut verkkopalvelut.

MiDIA:n mielestä tärkein viime vuoden trendi oli markkinoiden hajautuminen. Indie-labelit kasvattivat osuuttaan laajennetuissa oikeuksissa, mutta menettivät sitä striimaustuloissa. Omakustanne- eli DIY-artistien tulot puolestaan putosivat uusien tilityskynnysten vuoksi, vaikka heidän yhteenlasketut striimimääränsä kasvoivatkin. Jatkossa striimauspalvelujen kehityksen seuraaminen muuttuu entistä kompleksisemmaksi mm. erilaisten tilitysmallien, audiokirjojen lisääntyvän tarjonnan ja monenlaisten jakelumallien myötä.

Suomessa äänitemarkkinat kasvoivat myös jo 11. vuotta peräkkäin, mutta kasvuvauhti hidastui edellisvuoden 9 %:sta 3,2 %:iin. Kasvu tuli pääasiassa digimyynnistä (+ 5,4 %). Äänitemusiikin verottoman tukkumyynnin kokonaisarvo oli 86,1 miljoonaa euroa. Digitaalisen myynnin osuus tästä oli 95 %. Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden osuus äänitteiden kokonaismarkkinoista Suomessa oli 75 %.

Musiikkituottajien jäsenyritysten osuus äänitteiden myynnin kokonaisarvosta Suomessa vuonna 2025 (Kuva: Musiikkituottajat)

Markkinoiden kotimaisuusaste pysyi edellisvuoden tasolla: se oli reilu kolmannes eli 37,7 %. Digipuolella kotimaisen musiikin osuus oli hieman suurempi eli 38,4 %. Yksittäisten kappaleiden Top 10 -lista koostui kokonaan kotimaisesta musiikista, ja albumienkin Top 10 -listalle mahtui vain yksi kansainvälinen julkaisu.

Spotify on myös julkaissut äskettäin omat vuoden 2025 rojaltitilastonsa. Spotifyn tilitykset musiikkiteollisuudelle kasvoivat yli 10 % ja olivat yhteensä yli 11 miljardia dollaria.

Spotifyn mukaan viime vuonna oli enemmän artisteja (13.800), jotka tuottivat tuloja yli 100.000 dollaria kuin viisi vuotta sitten artisteja, jotka tuottivat yli 50.000 dollaria. On syytä korostaa sanaa ”tuottivat”, sillä se on kokonaistilitys kaikille äänitteeseen liittyville oikeudenomistajaryhmille, ei vain artisteille. Joka tapauksessa tämä vertailuluku kertoo palvelun volyymin kasvusta.

Artistien tuottamien tulojen luokkavertailu vuosina 2020 ja 2025 (Kuva: Spotify)

Tuottopyramidin kärkikin on leventynyt. Kymmenen vuotta sitten ensimmäiset artistit ylsivät 10 miljoonan dollarin tasolle, mutta viime vuonna heitä oli jo yli 80. Yhtiön laskelmien mukaan miljoonan dollarin tasoon, johon ylsi viime vuonna yli 1.500 artistia, tarvitaan 1 % striimeistä, joita kuuntelee 1 % palvelun käyttäjistä.

Monimuotoisuuden kannalta rohkaisevaa oli se, että yli 500.000 dollaria tuottaneet artistit tulivat 75 eri maasta. Yli 10.000 dollaria tuottaneiden osalta artistit edustivat yli 150 maata, ja Spotifyn globaalilla Top 50 -listalla olleita kappaleita esitettiin 16 eri kielellä. Erityisesti K-pop ja latinaiais-amerikkalainen musiikki vahvistivat asemiaan.

Musiikkikustantajien kannalta kiinnostavaa on se, että Spotifyn tilitykset kustantajille ovat 2.5-kertaistuneet viimeisten viiden vuoden aikana. Kustantajille maksettujen tilitysten määrä kahden viimeisen vuoden ajalta on ollut yhteensä viisi miljardia dollaria.

IFPI:n raportissa nostetaan esiin kaksi keskeistä teemaa, jotka vaikuttavat oleellisella tavalla äänitemusiikkibisneksen kehittymiseen lähitulevaisuudessa.

Ensimmäinen niistä on luonnollisesti tekoäly, joka on sekä uhka että mahdollisuus. Tekoälyyn perustuvia innovaatioita kehitetään ja testataan luovassa työssä, jakelussa, markkinoinnissa ja kuluttajien parissa. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka johtavat musiikkialan kannalta kestäviin malleihin.

Toinen teema on selkeä uhka: striimauspetokset. Pahantahtoiset toimijat pyrkivät pääsemään kiinni suoratoistopalvelujen tulovirtoihin vilpillisin keinoin. Tämä heikentää ammattimaisten tekijöiden ja artistien sekä musiikkikustantajien ja levy-yhtiöiden mahdollisuuksia saada asianmukaisia korvauksia eri palveluista. Piratismi ei siis ole kadonnut markkinoilta vaan se on vain muuttanut muotoaan.

MiDIA:n analyysin mukaan kasvun jatkuminen edellyttää jatkossa huomattavasti kovempaa työtä kuin aiemmin. Tulovirtoja on hajautettava ja on löydettävä uusia tulolähteitä erityisesti fanikulttuurin piiristä. Ääniteteollisuus ei voi nojata enää pelkkään striimaukseen.