Vuoden 2025 globaalit striimaustilastot nostavat esiin muutamia keskeisiä trendejä, joilla on merkitystä Suomenkin markkinoille. Näitä ovat striimausten ja tarjolla olevien raitojen määrän jatkuva kasvu, kuuntelun keskittyminen entistä harvempiin raitoihin ja back-katalogin aseman vahvistuminen.
Tutkimusyhtiö Luminaten vuosiraportti 2025 keskittyy pitkälti USA:n markkinoihin. Raportista on kuitenkin poimittavissa monia mielenkiintoisia lukuja, jotka heijastelevat musiikkialan kehitystä muissakin maissa. Nostan tässä yhteydessä esiin mielestäni neljä keskeisintä trendiä, jotka koskevat on-demand-audiostriimausta.
1. Striimien ja tarjolla olevien raitojen määrä jatkoi nopeaa kasvuaan
On-demand-audiostriimausten määrä kasvoi edellisvuodesta globaalilla tasolla 9,6 %, mikä tarkoittaa yhteensä 5,1 biljoonaa (!) striimiä.
Digitaalisissa audiopalveluissa tarjolla olevien raitojen määrä oli vuoden 2025 lopussa noin 253 miljoonaa. Uusia raitoja ladattiin palveluihin vuoden aikana 37,9 miljoonaa kappaletta, mikä tarkoitti päivittäisellä tasolla 106.000 uutta raitaa. Kasvua tässä oli edellisvuoteen verrattuna 7 %. Kolmen major-yhtiön eli Sonyn, Universalin ja Warnerin osuus ladattujen raitojen kokonaismäärästä oli vain 3,8 %.
On odotettavissa, että AI-musiikki tulee kasvattamaan raitojen määrää merkittävästi, jos lataamista ei rajoiteta. Esimerkiksi Deezer ilmoitti tammikuussa 2026, että heidän palveluunsa päivittäin ladattavista raidoista 39 % eli noin 60.000 on AI-raitoja. Näistä peräti 85 % on tuotu palveluun huijausmielessä. AI-raitojen osuus Deezerin kokonaiskuuntelusta on tällä hetkellä 1-3 %:n luokkaa.
2. Vain joka kymmenes raita ylitti tilitysrajan
Lähes puolet eli 120 miljoonaa raitaa palveluissa tarjolla olleista 253 miljoonasta raidasta keräsi vuositasolla vain alle kymmenen striimausta per raita. Edelleen 73 % tarjolla olleista raidoista sai alle sata ja 88 % alle tuhat striimiä. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että tuhannen striimauksen tilitysrajan ylitti ainoastaan yksi raita kymmenestä edellyttäen, että myös yksittäisten kuuntelijoiden määrän ehto ylittyi.
Tarjolla olleiden raitojen ja striimien määrät vuonna 2025. (Kuva: Luminate)
Tämä tilasto antaa selkeät mittasuhteet esimerkiksi tilitysrajoista ja monimuotoisuudesta käytäville keskusteluille. Tuhat striimiä tuottaa yksittäiselle raidalle karkeasti ottaen muutamia dollareita tai euroja, jotka jaetaan edelleen eri osapuolien kesken. Tilitysrajan alle jääneiden raitojen taloudellinen merkitys on siis marginaalinen, ellei kyseessä ole merkittävä määrä yksittäisen oikeudenomistajan yksittäisiä raitoja.
Musiikkialaa huolestuttaa yhtäältä se, että raitojen tulva ja AI-musiikki heikentävät osaltaan musiikin arvoa suuren yleisön silmissä. Lisäksi lukuisat olemattomalle kuuntelulle jäävät raidat kerryttävät digitaalisille palveluille sekä tekijänoikeusjärjestöille teknisiä ja hallinnollisia kuluja ilman relevantteja tuottoja. Toisaalta halutaan edistää kulttuurin monimuotoisuutta ja saavutettavuutta. Tilanne, jossa ammattimaisesti tuotettu musiikki katoaa megamassan keskelle, ei kuitenkaan ole alan edun mukainen.
3. Kuuntelun jakautumisessa keskikerros vahvistui
Noin puolet kuuntelusta kohdistui viime vuonna raitoihin, jotka saivat 1-50 miljoonaa kuuntelukertaa. Tällaisia raitoja oli 541.000 eli niiden osuus kaikista tarjolla olleista raidoista oli 0,2 %.
On-demand-kuuntelumäärien jakautuminen. (Kuva: Luminate)
Tilityksen kannalta alarajalla tapahtui positiivisia asioita, sillä 1,9 miljoonaa raitaa enemmän ylitti tuhannen striimin rajan edellisvuoteen verrattuna. Ylemmissä segmenteissä 6.800 raitaa enemmän ylitti 10 miljoonan striimin rajan, ja 1.000 raitaa enemmän 50 miljoonan rajan.
Pyramidin huipulla miljardin striimin rajan ylitti edellisvuotta (33) harvempi raita (29). Tämä kertoo yhtäältä keskikastin vahvistumisesta, mutta toisaalta globaalin supertähteyden keskittymisestä entistä pienemmälle raita- ja artistimäärälle.
4. Back-katalogin osuus kuuntelusta kasvoi
Huomionarvoista on myös back-katalogin aseman vahvistuminen kuuntelussa. USA:ssa 75 % kuuntelusta kohdistui back-katalogiin (vähintään 18 kk aiemmin julkaistut raidat), mutta kuitenkin siten, että puolet kuuntelusta kohdistui 2020-luvulla julkaistuihin raitoihin.
On-demand audiostriimaukset USA:ssa äänitteen julkaisuvuosikymmenten mukaisesti. (Kuva: Luminate)
Tämä merkitsi samalla sitä, että uuden musiikin kuuntelun osuus jatkoi laskuaan. Edellisen viiden vuoden aikana julkaistun musiikin kokonaisosuus kuuntelusta putosi USA:ssa 49,6 %:ista 43 %:iin. Parhaiten pärjäsivät suhteellisesti 1980- ja 1990-lukujen katalogit, joiden yhteenlaskettu osuus kuuntelusta nousi 6,9 %:ista 9,7 %:iin. Kehitys ei kuitenkaan ole yhdenmukaista, sillä 1970-luvun katalogin osuus putosi.
Kaiken kaikkiaan Top 10 -hittien kokonaisosuus jäi USA:ssa alemmaksi kuin vuosikausiin. Tähän liittyy jossain määrin kausivaihteluakin, mutta on kiistatonta, että kärkihittien suhteellinen merkitys on pienentynyt. Samanlainen havainto on tehty monilla muillakin suurilla markkina-alueilla.
Mietittävää meillekin
Luminaten luvut herättävät monia ajatuksia Suomenkin markkinoiden kannalta. Jos uuden musiikin suhteellinen merkitys pienenee edelleen, mistä löytyy into pyrkiä alalle ammattimaisiksi tekijöiksi ja/tai artisteiksi, ja ketkä uskaltavat investoida uuden musiikin tuottamiseen ja julkaisemiseen?
Back-katalogin kasvanut merkitys avaa toki monenlaisia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Jos ns. pitkä häntä ei ohenekaan vaan päinvastoin kasvattaa painoarvoaan, millä tavoin voimme hyödyntää tilanteen sekä kulttuurisesti että kaupallisesti? Ja ennen kaikkea: miten nämä trendit saadaan käännettyä siten, että ne mahdollistavat elävän, monimuotoisen ja uusiutuvan musiikkikulttuurin jatkumon Suomen markkinoilla?
Lisätietoja
