Äänitteillä julkaistun musiikin tekijänoikeuskorvausten globaali arvo nousi vuonna 2024 ennätykselliseen 47,2 miljardiin dollariin. Laskelman tehneen ekonomisti Will Pagen mukaan tulot ovat kaksinkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut musiikkikustantajien suorissa tuloissa (+115 %), mikä vahvistaa alan kansainvälisen kattojärjestön ICMP:n pitkäaikaista viestiä musiikkikustantajista tehokkaina liiketoimijoina ja hallinnoijina. Tekijänoikeusjärjestöjen tulot kasvoivat saman ajanjakson aikana 50 %. Kaiken kaikkiaan musiikkikustantajien tulot ovat nousseet nopeammin kuin äänitetuottajilla: kustantajien keskimääräinen kasvuvauhti on ollut kuusi ja äänitetuottajilla viisi prosenttia.
Kuva: Will Page
Jako-osuuksien muutokset
Kun vertaillaan yhtäältä äänitetuottajien ja artistien, ja toisaalta tekijöiden, kustantajien sekä heidän tekijänoikeusjärjestöjensä välisiä tulokertymiä, käy ilmi, että vuosikymmenen aikana ensiksi mainitun ryhmän osuus tuloista on noussut 55:stä 62:een prosenttiin. Jälkimmäisen ryhmän osuus on pienentynyt vastaavasti 45:stä 38:een prosenttiin.
Pääsyy tähän on suoratoistomarkkinoiden kasvu, joilla äänitetuottajien ja artistien osuus tuloista on monta kertaa suurempi kuin tekijöiden ja kustantajien. Musiikkikustantajien osalta osuus pieneni 14 %, mutta tulot kasvoivat 60 %.
Tekoälylisensoinnin osalta indie-musiikkikustantajat ja tekijät ovat viime aikoina vaatineet äänekkäästi, että toistaiseksi noudatetut streaming-tulojen jakomallit ei sovellu AI-lisensointiin vaan näiden ryhmien osuuksien tulisi olla yhtä suuret eli 50/50. Koska AI-palvelujen kanssa toistaiseksi tehdyt sopimukset ovat luottamuksellisia, emme tiedä vielä tarkalleen tilannetta.
Glokalisaatio alan megatrendinä
Äänitemusiikin tekijänoikeustulojen alueellinen epätasapaino jatkui. Vuonna 2024 ”rikas nelikko” eli Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Australia ja tietyt Aasian maat (Japani, Etelä-Korea, Hong Kong ja Singapore) vastasivat 60 % striimien kokonaismäärästä, mutta niiden osuus tuloista oli peräti 90 %. Jos rikkaiden alueiden kasvu hyytyy, kokonaistulot putoavat – pelkkä striimimäärien kasvu globaalilla tasolla ei siis välttämättä johda taloudelliseen kasvuun.
Maakohtaiset kehityskaaret eivät Pagen mukaan ole aina noudattaneet makroekonomian lakeja, joiden mukaan taloustilanteen yleinen koheneminen edistää kaikkien toimialojen tilannetta. Maailman suurimman äänitemarkkina-alueen, USA:n osuus globaaleista markkinoista vuonna 2014 oli 27 %. Kymmenen vuotta myöhemmin sen osuus oli kasvanut 38 %:iin, mikä merkitsi 40 % suurempaa siivua 80 % suuremmasta kakusta. Page analysoi artikkelissaan myös esimerkkejä maista, joissa taloustilanteen merkittävä parantuminen ei ole johtanut kasvun siirtymiseen musiikkialan tuloihin.
Eri puolilla maailmaa on havaittavissa, että paikallinen musiikki hallitsee tällä hetkellä listoja. Tarinat voivat kuitenkin olla erilaisia: siinä missä suomalaisen musiikin takana ovat suomalaiset tekijät, maailmaa valloittaneen K-Popin takaa löytyy laaja kirjo muista maista kuten Ruotsista tulleita tekijöitä. Vaikka ns. glokalisaatio onkin yleistä, tulovirrat jakaantuvat kuitenkin eri maissa eri tavoin vaihtelevien taustatekijöiden mukaisesti.
Kasvun lähteet jatkossa
Analyysinsä lopuksi Page esittää arvioita tulevien vuosien kehityksestä. Tekoäly on ilmeinen uhkatekijä alan taloudelliselle kasvulle sekä sille, miten ja kenelle uudet tulovirrat kulkeutuvat. Äänitemusiikin kannalta olennaista on myös se, miten kuluttajat tulevat suhtautumaan kaikkialta tulvivaan AI-musiikkiin.
Pagen mukaan äänitetuottajien kokema digi-kasvubuumi on toteutunut musiikkikustantajien osalta viiveellä, minkä vuoksi kustantajien osalta kasvu tullee hidastumaan lähivuosina.
Kasvun mahdollisuuksista tärkeimmäksi Page nostaa skaalautumisen globaaleille markkinoille. Hän muistuttaa kuitenkin, että kyseessä voi olla näköharha: mitä enemmän arvoa mitataan erityisesti kehittyvissä maissa, sitä enemmän sitä löydetään.
