Äänitemyynnin vuosi 2024: kasvu jatkui mutta hidastui

Äänitetuottajien kansainvälisen kattojärjestön IFPI:n tilastojen mukaan äänitemyynnin kokonaistulot olivat viime vuonna 29,6 miljardia dollaria. Kasvua tässä oli edellisvuoteen verrattuna 4,8 %, mikä oli vain puolet edellisen kauden luvusta. Kasvun keskeisin ajuri oli totuttuun tapaan striimaus, jonka osuus kokonaistuotoista oli 69 %.

Maksullisen striimauksen kokonaistuotot ylittivät viime vuonna ensimmäisen kerran 20 miljardin dollarin rajan. Kasvua kertyi 9,5 % ja vuoden lopussa maksavia suoratoistopalvelujen tilaajia oli noin 750 miljoonaa henkilöä. Sen sijaan mainosrahoitteinen striimaus aiheutti pettymyksen. Kasvua oli vain 1,2 %, mikä tarkoittaa inflaatio huomioiden, että tulot itse asiassa laskivat.

Muista tulonlähteistä esitysoikeustuotot kasvoivat 5,9 %, ja niiden kokonaisarvo oli 2,9 miljardia dollaria. Fyysisten äänitteiden myynti putosi 3,1 %, mutta ne muodostivat edelleen 16 % kokonaistuloista.

Maantieteellisesti tarkasteltuna kehitys oli kaksijakoista. Suurin markkina-alue eli Pohjois-Amerikka (osuus 40 %) polki käytännössä paikoillaan (+2,1 %) ja toiseksi suurin eli Japani laski (-0,2 %) fyysisten äänitteiden myynnin putoamisen vuoksi. Eurooppa (osuus 30 %) kasvoi sen sijaan vahvasti (+8,3 %) ja vastasi samalla suurimmasta rahamääräisestä kasvusta. Kehittyvät maat Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa kasvoivat ilahduttavasti +22 %, mutta taloudellisesti niiden merkitys oli pienempi alhaisten tilausmaksujen vuoksi.

Brittiläinen konsulttiyhtiö MiDIA on perinteisesti julkaissut IFPI:n rinnalla omat laskelmansa globaalien äänitemarkkinoiden kokonaisarvosta. Vuoden 2024 osalta he päätyivät 36,2 miljardin dollarin kokonaissummaan ja 6,5 % kasvuun. Jos luvusta karsitaan ns. laajennetut oikeudet eli esim. merchandise-tuotteet ja erilaiset fanipalvelut, lopputulos oli 32,1 miljardia dollaria.

Lähde: MiDIA

Toisin kuin IFPI, MiDIA katsoo striimauksen tuoman kasvun saapuneen odotetulla tavalla hidastumisvaiheeseen. Striimauksen sijasta kasvua tuovat tästä eteenpäin erityisesti esitys- ja synkronointioikeudet sekä laajennetut oikeudet. Laajennettujen oikeuksien arvo viime vuonna oli 4,1 miljardia dollaria. Kaiken kaikkiaan em. oikeuksiin perustuvat tulot kasvoivat MiDIA:n laskelmien mukaan peräti 17,3 %.

MiDIA on tutkinut omia raporttejaan varten erityisen tarkasti indie-yhtiöitä ja DIY- eli omakustanneartisteja. Nämä muodostivat viime vuonna 29,6 % osuuden kokonaismarkkinasta. DIY-artistien määrä kasvoi 8,2 miljoonaan.

Suomi sijoittui kasvun osalta kansainvälisen vertailun kärkipäähän: äänitemusiikin verottoman tukkumyynnin kokonaisarvo nousi 83,8 miljoonaan euroon, missä oli kasvua 9 %. Digitaalisen myynnin osuus oli 93 %, ja sen arvo kasvoi hieman yli 10 %:ia.

Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden osuus Suomen kokonaismarkkinoista viime vuonna oli arviolta 75 %. Järjestö ei julkaise enää jäsenkohtaisia markkinaosuuksia, mutta major-yhtiöiden yhteenlaskettu osuus markkinoista oli noin 75 % ja indie-yhtiöiden noin 25 %.

Jos Suomen myynnin kokonaisarvoon lisätään Gramexin keräämät ennätykselliset 29,1 miljoonan euron korvaukset, kokonaissummaksi muodostui 112,4 miljoonaa euroa (+9,55 %).

Kotimaiselle musiikille vuosi 2024 oli menestyksellinen. Top 10 ja 20 striimatuimmista biiseistä olivat kotimaisia, ja Top 100:stakin 87 oli kotimaisia. Tuloista kotimaiset raidat saivat tosin vain reilun kolmanneksen eli noin 37 %, mikä kertoo kansainvälisen repertoaarin vahvasta asemasta Top-listojen ulkopuolella meilläkin.

Spotify on myös julkaissut äskettäin omat vuositilastonsa. Spotifyn tilitykset musiikkiteollisuudelle ylittivät vuonna 2024 ensimmäistä kertaa 10 miljardin dollarin rajan eli yksi miljoonasosa kokonaisstriimimäärästä tuotti yksittäiselle raidalle noin 10.000 dollaria.

Indie-artistien ja -levy-yhtiöiden osuus Spotifyn tilityksistä oli noin puolet. Vuosina 2023 ja 2024 Spotify tilitti biisien oikeuksia edustaville tahoille kuten kustantajille ja tekijänoikeusjärjestöille yhteensä 4,5 miljardia dollaria.

Palveluun sisältöä ladanneiden yksittäisten henkilöiden määrä kasvoi rajusti 10:stä 12:een miljoonaan. Spotifyn oman arvion mukaan ammattimaisesti toimivien artistien, jotka pyrkivät hankkimaan musiikilla elantonsa, määrä on tästä huolimatta pysynyt edelleen samana eli noin 225.000:ssa.

Monimuotoisuutta ilmentävät Spotifyn tilastot ovat rohkaisevia. Lähes 1.500 artistista, joiden raidat tuottivat yli miljoona dollaria vuoden aikana, 80 % ei noussut Daily Global Top 50 -listalle. Yli 1.000 dollaria tuottaneiden artistien joukossa yli puolella suurin osa tuloista tuli muualta kuin kotimaasta. Lisäksi yli miljoonan dollarin artistit levyttivät 17 eri kielellä, ja yli 100.000 dollaria tuottaneet yli 50 eri kielellä.

Äänitebisneksen osalta tilanne vaikuttaa yhtäältä hyvältä, kun tulot ja erityisesti maksullisten striimauspalvelujen käyttäjämäärät ovat jatkaneet kasvuaan. Toisaalta haasteetkin ovat ilmeiset: kasvu näyttää hyytyneen tärkeimmillä markkina-alueilla monesta eri syystä, ja saturaatio häämöttää jo näköpiirissä.

Makroekonomian vinkkelistä tarkasteltuna voidaan kuitenkin todeta, että 750 miljoonan maksavan suoratoistopalvelujen tilaajan määrä on kaksin- tai jopa kolminkertaistettavissa globaalilla tasolla. Suurin käyttäjämäärän kasvu tullee kuitenkin kehittyvistä maista, joiden tuotot eivät ole lähellekään kehittyneiden maiden tasoa. Lähitulevaisuudessa kasvun suurimmat mahdollisuudet liittyvät laajennettuihin oikeuksiin kuten superfanipalveluihin.

MiDIA:n tilastoanalyysi nostaa lisäksi esiin tärkeän markkinatrendin, jonka pitäisi toimia hälytyssoittona kaikille musiikkialan perinteisille toimijoille. Digitaalisten alustojen ja palvelujen tulot kasvavat huomattavasti nopeammin kuin musiikin oikeudenomistajien, ja tämä kuilu levenee koko ajan. Tähän vaikuttavat monet seikat kuten uudet tilitysmallit (esim. artistic centric), muiden audiosisältöjen tuominen palveluihin musiikin rinnalle ja ns. mood musicin suosio. Alan toimijoiden on löydettävä uudenlaisia lääkkeitä kovenevaan kilpailuun.