Yritysmaailma on Suomessa entistä paremmin tietoinen siitä, miten musiikkia voidaan käyttää keinona viestiä kuluttajille tunnetasolla. Viesti, jota olemme toistaneet uuvuksiin asti, on siis vihdoin mennyt perille, ja kotimaista musiikkia kuulee jatkuvasti mainoskampanjoissa.
Kuluttajabrändien ja musiikkiteollisuuden välinen yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu vain perinteiseen mainontaan. Korona-aikana artistit ja heidän edustajansa menettivät keikkatulonsa, mutta onnistuivat luomaan entistä enemmän yritysasiakkuuksia. Ne toteutuivat netissä ja sosiaalisessa mediassa livestream-tapahtumina joko henkilöstölle tai asiakkaille. Nämä tilaisuudet, esimerkiksi “Insta-livet”, olivat käytännössä aina yleisölle maksuttomia, mutta niitä sponsoroi tai järjesti kaupallinen toimija muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Ilmaiskonsertit markkinoinnin työkaluna
Viime vuosina markkinointiviestinnän työkaluiksi ovat nousseet suuret sponsoroidut ilmaiskonsertit. Esimerkkejä tästä ovat toukokuussa 2024 järjestetty Rockstar Live 24 -festivaali Nokia-areenalla ja marraskuussa 2024 toteutettu Vuoden harmain päivä -tapahtuma (Hartwall Long Drink) Helsingin Senaatintorilla.
Yleisön näkökulmasta tämä on hieno asia – pääsee nauttimaan musiikista ja kulttuurista ilman pääsymaksua. Mutta onko ilmaiskonsertti todella ilmainen? Lyhyt vastaus: ei ole. Vaikka kävijän ei tarvitse maksaa lippua, taustalla liikkuu paljon rahaa.
Artisteille maksetaan (vähintään) festareiden tasoinen palkka. Tapahtuman tuotanto maksaa: tilan omistaja laskuttaa vuokraa, joku järjestää turvallisuuden, joku toimittaa valot ja äänentoiston. Saattaa olla tanssijoita, pyrotekniikkaa ja juontajia. Lisäksi tilaisuuksissa tehdään rahaa myymällä ruokaa, juomaa ja fanituotteita.
Sponsori odottaa oikeutetusti saavansa panostukselleen vastinetta, ja saakin. Tapahtuma ei ainoastaan luo sponsorille mielikuvaa “skenessä” olemisesta. He saavat myös asiakastietoja arvontojen kautta sekä klikkauksia, tykkäyksiä, tägäyksiä, mainintoja ja postauksia omissa, yleisön ja artistien kanavissa.
Sekä artistit että brändit tekevät tämänkaltaista yhteistyötä vapaasta tahdostaan ja ilolla. Yritysmaailma ja kulttuuriala ovat onnistuneet luomaan puitteet yhteistyölle, ja taloudellisista ongelmista kärsineelle kulttuurialalle virtaa uutta rahaa.
Musiikintekijät ja kustantajat kärsivät porsaanreiästä
Mikä tässä sitten on ongelma? No se, että musiikintekijät jäävät nuolemaan näppejään. Vaikka artistit on tilattu isolla rahalla paikalle esittämään nimenomaan biisejä (eikä vaikka kertomaan juttuja) ei musiikintekijöille näistä tapahtumista kerry juuri minkäänlaista korvausta. Tämä johtuu siitä, että Teosto, joka edustaa musiikintekijöiden ja kustantajien oikeuksia, myy konsertteihin ja festivaaleille lupia lähinnä niiden liikevaihtoon perustuen.
Liikevaihdoksi on totuttu lukemaan lipunmyyntitulot. Ilmaiskonserttien lipunmyynnistä ei luonnollisesti kerry liikevaihtoa, joten luvat ovat erittäin halpoja. Tämä johtuu myös siitä, että hinnat on suunniteltu ja asetettu pääosin ei-kaupallisiin tapahtumiin kuten hyväntekeväisyyskonsertteihin. Sponsoroidut konsertit taas ovat puhtaasti kaupallisia, joten korvausten taso on saatava kuntoon. Muussa tapauksessa edessä voi olla oikeudenhaltijoiden kapina, eli sponsoroitujen livetapahtumien oikeuksien poisveto Teostolta ja järjestäjien pakottaminen neuvotteluihin kustantajien kanssa.
Tämä ei olisi kenenkään kannalta toivottavaa. On ilmeistä, että tekijöille tarkoitettu kohtuullinen korvaus on jäänyt budjetoimatta tuotannossa jokaiselta osapuolelta – keikkamyyjästä mainostajaan – tietoisesti tai vahingossa. Veikkaan edellistä, sillä käsittääkseni hyvää tahtoa tai maksuhalukkuuttakaan ei ikävä kyllä järjestäjien puolella tunnu löytyvän.
Musiikkikustantajat vaativat Teostoa ja tapahtuma-alaa neuvotteluihin, jotta voidaan taata musiikintekijöiden oikeus kohtuullisiin korvauksiin kaupallisin tarkoituksin järjestetyissä tapahtumissa.
Lisätietoja
Tommi Tuomainen
toimitusjohtaja, Elements Music
