Blogi

Musiikkialan kasvun eväät

Musiikkialan kasvun eväät

Kuva: Goldman Sachs/Music in the Air

Musiikkialan lähivuodet näyttävät viime aikoina julkaistujen ennusteiden mukaan kaksijakoisilta. Yhtäältä alalle povataan merkittävää kasvua, mutta toisaalta yksittäiset toimijat kohtaavat lukuisia haasteita. Suomessa on nähtävissä molempiin liittyviä erityispiirteitä.

Yksittäisen tekijän tai musiikkikustantajan näkökulmasta tarkasteltuna äskettäin julkaistut musiikkialan pitkäaikaiset ennusteet herättävät ristiriitaisia tunteita. Niin MIDiAn kuin Goldman Sachsinkin ennusteiden mukaan alan kokonaisliikevaihto nousee 2030-luvun vaihteeseen saakka merkittävästi. Samanaikaisesti tekijöiden toimeentulon takaaminen ja kustantajien liikevaihdon kasvattaminen ovat entistä haasteellisempia yhtälöitä toteutettaviksi.

Globaali etelä kasvun moottorina

MIDian ennusteen mukaan globaalin äänitebisneksen kokonaisarvo saavuttaa 100 miljardin dollarin rajan vuoteen 2031 mennessä. Tilaajamäärät kasvavat eniten maapallon eteläisissä osissa, mutta läntiset teollistuneet maat ja länsimainen repertoaari pysyvät edelleen keskeisessä asemassa lähinnä korkeampien käyttäjäkohtaisten tuottojen vuoksi. Uusien kasvualueiden alemmat tilaushinnat vetävät kuitenkin keskiarvoja alaspäin.

USA pysyy arvoltaan suurimpana markkina-alueena, mutta Kiina nousee vuosikymmenen lopulla jo kakkostilalle. MIDiAn laskelmien mukaan miljardin maksavan suoratoistopalvelujen tilaajan raja ylitetään globaalilla tasolla vuonna 2027. Audiostriimien määrä tulee samalla kaksinkertaistumaan nykyisestä vuoteen 2031 mennessä.

MIDiA katsoo, että musiikkialan suurin haaste suoratoistomarkkinoilla on sen jakaantuminen entistä selvemmin perinteiseen striimausmarkkinaan ja jatkuvasti kasvavaan some- ja fanikeskeiseen bisnekseen. Tämän seurauksena suoratoistopalvelujen muotojen ja sen myötä hinnoittelun uskotaan moninaistuvan, ja tilausmaksuja tullaan nostamaan huomattavasti aiempaa useammin.

Mainosrahoitteisista palveluista maksullisiin

Goldman Sachs arvioi puolestaan, että musiikkiala – sisältäen sekä äänite- että live-bisneksen – kasvaa vuosittain 7,6 % vuoteen 2030 saakka, jolloin alan kokonaisarvo olisi noin 160 miljardia dollaria (ks. artikkelikuva).

Vahvimman kasvupotentiaalin alueiksi Goldman Sachs nimeää elävän musiikin ja musiikkikustantamisen. Äänitebisneksen kasvua hidastavat puolestaan MIDiAn arvion tapaan kuluttajakohtaisen keskimääräisen tuoton pieneneminen ja mainosrahoitteisen striimauksen heikot tuotot.

Lähitulevaisuuden kehitykseen merkittävimmin vaikuttavia seikkoja ovat mm. striimauspalvelujen hintojen korotuskierrokset, uudet superfaneille suunnatut palvelut, artist-centric-tilitysmallit sekä tekoälyyn liittyvien toiminta- ja lisensointimallien kehittyminen. Goldman Sachs uskoo lisäksi, että mainosrahoitteisten striimauspalvelujen käyttäjät saadaan siirtymään aiempaa useammin maksullisten palvelujen tilaajiksi.

Suomen erityispiirteet

Suomen vahvuudet ja heikkoudet näiden trendien valossa ovat ilmeiset. Yksi meidän suurimmista haasteistamme on jo vuosikymmenten ajan ollut suomalaisten haluttomuus maksaa kulttuuri- ja sisältöpalveluista.

Muissa Pohjoismaissa esimerkiksi tilataan maksullisia striimauspalveluja noin kaksi kertaa enemmän kuin meillä, ja tilausmaksujen tuotto per capita on Suomessa puolet verrattuna suurimpiin markkina-alueisiin. Kun tämä seikka yhdistetään saturoituviin striimausmarkkinoihin, kuluttajien siirtyminen maksullisiin palveluihin on meillä ilmeisin merkittävän kasvun lähde.

Music & Copyrightin (nro 735) optimistisessa ennusteessa Suomen äänitebisnes ylittää 100 miljoonan dollarin rajan vuoteen 2030 mennessä, ja pessimistisessä versiossa jäädään 90 miljoonan dollarin tuntumaan.

Digitaalisilla markkinoilla Suomi on ristiriitainen maa. Yhtäältä sijoitumme tulevaisuuden valmiusvertailussa aivan kärkisijoille, mutta toisaalta putoamme pitkälle kärjestä liiketoiminnan kehittämisen ketteryydessä.

Kasvun keskeiset eväät ovat meille siis selviä: kuluttajien houkutteleminen maksullisten palvelujen käyttäjiksi ja liiketoiminnan jäykkyyksien – niin mentaalisten kuin toiminnallistenkin – poistaminen. Jälkimmäisen osalta musiikkialan toimijoiden tulee suunnata katseensa ainakin erilaisiin some- ja fanipalveluihin.

Lisätietoja

Muikku Jari

Jari Muikku

Toiminnanjohtaja

040 719 7480