Blogi

Menneen ajan mesenaatista tuli luovan sisällöntuottajan kumppani

Menneen ajan mesenaatista tuli luovan sisällöntuottajan kumppani

Kuva: Nikke Sillanpää

Suomen Musiikkikustantajat ry:n pitkäaikainen hallituksen jäsen ja puheenjohtaja Tom Frisk summaa blogissaan henkilökohtaisia kokemuksiaan ja näkemyksiään musiikkikustantamisen kehityksestä ja tulevaisuudesta.

Mikään ei ole muuttunut. Oikeastaan. Kustantaja oli aikoinaan nuottimateraalin painatus- ja levitysoperaatioon osallistunut mesenaatti eli rahoittaja, joka oli “costare” eli seisoi vankasti asian takana. Siis uskoi säveltäjään, tämän lahjakkuuteen, teosten vetovoimaan ja niistä syntyviin esityksiin. Saipa sitten kertyvistä tuloistakin osansa ja lopulta kaikki olivat tyytyväisiä. Sehän oli win-win. Kuulostaako tutulta? Nykyaikanen musiikin kustantaja toimii oikeastaan ihan saman liiketoimintamallin mukaisesti. Hiukan kun moderneja mutkia oiotaan.

Nuottikustantamisesta housewriter-aikaan

Siirryin levy-yhtiöstä kustantamon puolelle vuonna 1995. Silloin musiikin kustantaminen oli Suomessa ennen kaikkea nuottikustantamista. Myös kevyellä puolella. Meillä ei oikeastaan ollut oikeanlaisia bisnes- ja sopimusmalleja nykyaikasta kevyen puolen kustantamista varten. Eli siis ennen kaikkea teosten mekanisointien ja esitysten aikasaamiseen.

Kustannustoimintaa ei tehty samalla tavalla läpinäkyvästi kuin nykyään, osoitettu selkeää kustantajan työn tuottamaa lisäarvoa, eikä kommunikaatio tekijöiden ja kustantajien välillä toiminut niinkuin sen olisi kuulunut. Tästä johtuen toiminta oli huonossa maineessa ja peistä taitettiin monilla forumeilla. Lähdettiin siis umpihankeen avaamaan latua kohti parempaa.

Tässä noin 30 vuoden aikana asiat ovat muuttuneet, ja onneksi parempaan suuntaan. Kustantajan rooli lisäarvon tuottajana luovassa ketjussa ymmärretään laajasti, brändi on kohdillaan, toiminta on läpinäkyvää ja tekijöiden kanssa kommunikatiivista. Nuorien alalle pyrkiven yhtenä selkeänä tavoitteena on jossain vaiheessa saada solmittua housewriter-sopimus kustantajan kanssa.

Muutokset vaativat liiketoiminnallista luovuutta

Nyt latu on siis kunnossa ja luistava. Mutta tämä ei tarkoita, että kustanjan liiketoiminnan kehitystyö olisi tehty. Alamme toimintaympäristö muttuu koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Niinpä tekijät tarvitsevat uudenlaisia palveluja ja osaamista tuekseen.

Kustantaja muuttui biisien myyjästä tekijöiden ja heidän lahjakkuutensa manageriksi. Co-write-kulttuuri rantautui meillekin, tuli biisileirit ja monet tekijät alkoivat kiinnostua myös kansainvälisen uran rakentamisesta. Digitalisaatio aiheutti mekanisointikorvausten eroosion ja niiden epäsuhtaisen tulojakomallin.

Kehitys on johtanut tekijä- ja miksei kustantajakunnankin polarisaatioon, ja samalla elävän musiikin ja radiosoittojen korvausten suhteellinen merkitys on kasvanut. Tämä vaatii kustantajalta liiketoiminnallista luovuutta. Yhä useammat tekijät kun kamppailevat oikeasti tilanteessa, jossa lauluntekeminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Ja kustantaja on – niinkuin aina – tekijöiden kanssa samassa veneessä.

Algoritmien ja AI:n haasteet

Olen monessa yhteydessä omana totuutenani sanonut, että ne jotka tekevät yleisöä eniten kiinnostavaa musiikkia pärjäävät aina parhaiten. Olivatpa toimitaympäristön lainalaisuudet sitten millaiset tahansa. Mutta nykyaikanen tekninen kehitys latoo eteemme sellaisia haasteita, että tuotakin sietää tarkastella. Tuli sosiaalisen median markkinointivoima, algoritmit ja AI.

Ei tarvitse mainita kuin TikTokin valtavasti kasvanut merkitys musiikin markkinoinnissa ja hittien aikaansaamisessa. Algoritmit taas sotkevat kuulijoiden “suoraa vaalitapaa” ja tuovat peliin uudenlaisen “suhteellisen vaalitavan”. Kun striimauspalveluilla ei ole yleisesti “user centric” -rojaltimallia, niin kuulija ei tiedä kenen laariin oikeastaan ne kuuntelupennoset menevät. Ja toisaalta algoritmeja sorvaamalla saadaan kuuntelujen painopisteitä muutettua.

AI taas haastaa alaamme järisyttävällä tavalla. Sillä tulee olemaan paljon suurempi vaikutus kuin mitä aikanaan digitalisaatiolla. Mikä on tulevaisuudessa ihmisten tekemää musiikkia ja miten sen todennetaan? Mikä on AI:n rooli tulevaisuudessa osana luovaa prosessia, oikeusketjua ja hallintoa? Kukaan ei vielä tiedä muuta kuin sen, että se on täynnä sekä mahdollisuuksia että haasteita.

Muutosten myötä alan järjestöjen merkitys kasvaa

Musiikkikustantajien yhdistyksellä, kuten koko alamme taustajärjestöillä yleensäkin, näen tulevaisuudessa entistä tärkeämmän roolin. Kyse on uudessa maailmassa lobbaamisesta, regulaatioon ja lainsäädäntöön vaikuttamisesta sekä asiantuntijuudesta asioissa, joita tekijät ja kustantajat eivät osaa tai ehdi selvittää, eivätkä aina edes ymmärrä.

Kyse on yhteistyöstä alamme hyväksi, resurssien ja rahoituksen haasteiden ymmärtämisestä sekä tietenkin musikkikustantajien etujen ajamisesta entisestäänkin monimutkaistuvassa maailmassa.

Rakkaudesta lajiin.

Tom Frisk

Lisätietoja

Frisk Tom

Tom Frisk

Musiikkialan konsultti ja kouluttaja