Blogi

Äänitemyynnin vuosi 2023: jatkuvaa kasvua ja suuria haasteita

Äänitemyynnin vuosi 2023: jatkuvaa kasvua ja suuria haasteita

Kuva: IFPI

Äänitemyynnin tuotot jatkoivat kasvuaan jo yhdeksättä vuotta peräkkäin niin meillä kuin maailmallakin. Vuonna 2023 kasvua kertyi globaalilla tasolla 10,2 %, mutta kasvuvauhti vaihteli paljon maittain ja alueittain. Suomessa kotimainen pop hallitsi suoratoistopalvelujen kuunnelluimpien biisien listoja.

Äänitemyynnin kokonaisarvo vuonna 2023 oli IFPI:n tilastojen mukaan 28,6 miljardia dollaria. Maksullisilla suoratoistopalveluilla oli vuoden 2023 lopussa yhteensä 667 miljoonaa tilaajaa, ja audiostriimauksen tulot kasvoivat 11,2 %. Suoratoistopalvelujen osuus kokonaistuloista oli 67,3 % .

 

Kuva: IFPI

Kasvu jakaantui eri maanosien välillä vaihtelevasti. Viidessä maanosassa seitsemässä kasvuprosentti oli kaksinumeroinen. Sen sijaan kehittyneemmillä markkinoilla kasvu oli odotetusti maltillisempaa: Euroopassa 8,9 % ja Pohjois-Amerikassa 7,4 %.

Indie-yhtiöt ja laajennetut oikeudet

Artistien omaehtoisten DIY-julkaisujen markkinaosuuden kasvu katkesi. Midia-yhtiön analyytikon Mark Mulliganin arvion mukaan DIY:n osuus suoratoistomarkkinoista putosi edellisvuodesta 0,3 % ja oli 5,4 %. Sen sijaan muiden kuin major-levy-yhtiöiden yhteenlaskettu osuus kasvoi 31,5 %:iin. (On huomioitava, että jos tässä luvussa huomioitaisiin kaikki major-yhtiöiden kautta jaeltavat indie-tuotannot, se olisi huomattavasti suurempi).

Mulligan nostaa analyysissään esiin myös ns. laajennetut oikeudet eli kaikki muut äänitteisiin ja artisteihin liittyvät tuotteet, jotka on suunnattu erityisesti ns. superfaneille. Näiden liikevaihto kasvoi 15,5 % ja sen arvo oli 3,5 miljardia dollaria, mikä muodosti Mulliganin mukaan peräti 10 % äänitealan kokonaistuloista. On kuitenkin huomattava, että muiden kuin major-yhtiöiden osalta tästä kasvusta vastasi noin 70 %:n osuudella korealaiset K-pop-yhtiöt.

Suomessa kotimaiset biisit hallitsevat top-listoja

Suomessa Musiikkituottajat ry:n jäsenyritysten suoratoistotulot kasvoivat 8,6 % ja ne muodostivat 91,3 % jäsenyritysten kokonaistuloista. Äänitemusiikin verottoman tukkumyynnin kokonaisarvo Suomessa oli arviolta noin 76,5 miljoonaa euroa, missä oli kasvua edellisvuoteen 3,8 %. Musiikkituottajien jäsenyritysten osuus tästä oli 77 %.

Kotimaisen musiikin osuus suoratoistosta oli 36,1 %. Vuoden striimatuimpien yksittäisten kappaleiden listalla juhli kuitenkin kotimainen musiikki: Top 10:ssä sijat 1-9 ottivat kotimaiset biisit, ja Top 50:ssäkin niitä oli peräti 44.

Yksittäisten levy-yhtiöiden voimasuhteet pysyivät Suomessa jokseenkin muuttumattomina. Markkinajohtajana jatkoi Universal 35,7 %:n osuudellaan, ja seuraavina olivat Sony (29,8 %) ja Warner (28,6 %). Indie-yhtiöstä suurimpia olivat Playground 3,8 %:n ja PME 1,9 %:n osuuksillaan. Kotimaisten äänitteiden osalta indie-yhtiöiden yhteenlaskettu markkinaosuus oli 26 %.

Trendejä lukujen takaa

Äänitemarkkinoiden suurimmat kysymykset ja haasteet liittyvät jatkossakin suoratoistopalveluihin. Ensinnäkin on huomioitava, että yksi tärkeimmistä kasvun taustalla olevista seikoista on Spotifyn vuoden aikana 53 maassa toteuttamat noin 10 %:n hinnankorotukset. Myös muut johtavat suoratoistopalvelut tarkistivat tilausmaksujaan kuluneen vuoden aikana.

Kehittyneemmillä markkinoilla saturaatiopiste on lähestymässä, jolloin kuluttajille tulee tarjota enenevissä määrin myös muita palveluja, joista he ovat valmiita maksamaan. Kehittyvillä markkinoilla puolestaan tilausmaksut ovat pieniä, joten merkittävän kasvun aikaansaaminen edellyttää merkittäviä tilaajamäärien kasvua.

Suurimman yksittäisen haasteen muodostavat mainosrahoitteiset suoratoistopalvelut. Niistä saatavat tuotot ovat jääneet edelleen alhaisiksi. Erityisen ongelmallisia tapauksia ovat lyhytvideopalvelut kuten TikTok.

Monimuotoisuuden kannalta sen sijaan on ilahduttavaa, että globaaleilla markkinoilla myös muu kuin angloamerikkalainen musiikki menestyy yhä paremmin. Tästä kertovat osaltaan myös äskettäin julkaistut Spotifyn tilastot: muun muassa reggaeton, afrobeat ja K-pop jylläävät listoilla ympäri maailman.

Vuoden 2024 agendaa

Vuoden 2024 tulosten osalta voi ennakoida ja nyt, että niihin tulevat vaikuttamaan kaksi keskeistä teemaa. Ensimmäinen näistä on uudet tilitysmallit, joita esim. Spotify on ryhtynyt toteuttamaan. Jos tavoitteet toteutuvat, entistä suurempi osuus audiosuoratoistopalvelujen tuloista tulisi päätyä ”oikean” musiikin tuottajille, esittäjille, tekijöille ja kustantajille.

Toinen suuri kysymysmerkki on tekoäly ja sen vaikutukset. En itse usko, että se vaikuttaa vielä lyhyellä tähtäimellä perinteiseen musiikkibisnekseen ja sen tulonmuodostukseen. Pidemmällä tähtäimellä se kuitenkin tulee vääjäämättä muuttamaan niin tekijyyttä, artisteja kuin bisnesmallejakin, mutta aikataulu ja konkreettiset muutokset ovat vielä sumun peitossa.

Suomessa on mielenkiintoista seurata, jatkuuko suoratoistomarkkinoilla repertoaarin osalta vinoutunut tilanne. Yhtäältä lähes kaikki kuunnelluimmat kappaleet Top 10-50:ssä ovat kotimaisia, mutta toisaalta kokonaisuuden osalta kotimaisuusaste matelee kolmasosassa. Tämä kertoo siitä, että kuuntelu kohdistuu suurelta osin back-katalogiin ja sen osalta kansainvälinen repertoaari hallitsee. Tässä riittää miettimistä kotimaisille musiikkituottajille ja -kustantajille.

Lisätietoja

Muikku Jari

Jari Muikku

Toiminnanjohtaja

040 719 7480