Blogi

Vauhtia kasvuun monistettavien sisältöjen kasvusopimuksesta

Vauhtia kasvuun monistettavien sisältöjen kasvusopimuksesta

Monistettavien sisältöjen kasvusopimus on julkaistu. Se on julkisen ja yksityisen sektorin toimintamalli, jossa on sovittu yhteisistä tavoitteista ja sitoudutaan työskentelemään niiden hyväksi. Monistettavilla sisällöillä tarkoitetaan tässä yhteydessä musiikkia (sävelteoksiin ja äänitteisiin liittyvät oikeudet), kirjallisuutta sekä tietokone- ja mobiilipelejä.

Kasvusopimuksen juuret ulottuvat Isoon-Britanniaan, missä luovilla aloilla on laadittu ja toteutettu ns. growth dealeja. Suomessa ensimmäinen kasvusopimus laadittiin viime vuonna av-alalle, ja lisäksi valmisteilla on tekstiili- ja muotialan kasvusopimus.

Tekijänoikeudet mahdollistavat merkittävän kasvun

Monistettavien sisältöjen kasvusopimuksen ytimessä ovat tekijänoikeudet ja muu aineeton pääoma. Ne mahdollistavat periaatteessa rajattoman kasvun erityisesti globaaleilla digitaalisilla markkinoilla. Monistettavien sisältöjen alueella toimii Suomessa VTT:n selvityksen mukaan yli 8.500 yritystä, joiden liikevaihto on yhteensä 7,7 miljardia euroa.

Kasvusopimuksessa on sovittu julkisen ja yksityisen sektorin välillä niistä askeleista, joilla kumpikin osapuoli tavoittelee yhteistä visiota. Monistettavien luovien sisältöjen kasvusopimuksessa tämä visio on: ”Suomessa on maailman toimivin monistettavien sisältöjen kasvuekosysteemi”.

Vision toteutuminen edellyttää, että yrityksistä löytyy aitoa kasvuhalua ja -osaamista, ja että markkinoilla on riittävästi tarjolla yksityisiä ja julkisia rahoitusinstrumentteja. Yksi keskeinen tavoite on, että aineettomat oikeudet saataisiin pidettyä mahdollisimman suurelta osin kotimaisissa yrityksissä, ja että niitä hyödynnettäisiin laajasti yli perinteisten toimiala- ja tuoterajojen.

Sopimuksen keskeiset tavoitteet ja niiden toteuttaminen

Kasvusopimuksen valmistelutyöhön osallistui viime vuonna suuri määrä erilaisia luovan alan yrityksiä ja toimialajärjestöjä sekä julkisen sektorin toimijoita. Työpajoissa ja seminaareissa kartoitettiin edellytyksiä, joiden tulisi toteutua, jotta vision tavoite saavutettaisiin.

Sopimuksessa on kirjattu kuusi priorisoitua tavoitetta:

1. Kehitämme suomalaisten IP-oikeuksien jalostusastetta korkeammaksi ja mahdollistamme oikeuksien paremman jatkohyödyntämisen.
2. Panostamme järjestelmällisesti kansainväliseen näkyvyyteen.
3. Kehitämme koulutustoimijoiden ja luovien alojen yritysten välistä yhteistyötä ja osaamistarpeiden tunnistamista.
4. Luomme uusia alustoja toimijoiden kohtaamiselle, dialogille ja toimialarajat ylittävälle yhteistyölle.
5. Muodostamme kasvuekosysteemin KPI-mittarit (Key Performance Indicators) ja asetamme kasvun vertailuluvut (delta).
6. Varmistamme tulosten seuraamisen ja mittaamisen kyvykkyyden.

Kasvusopimusprosessin aikana esimerkiksi havaittiin, että koulutuskentällä ei välttämättä tunneta yritysten ajankohtaisia tarpeita ja yrityksissä ei puolestaan tunnisteta koulutussektorin tarjoamia mahdollisuuksia. Kaiken kaikkiaan tarvitaan huomattavasti lisää eri toimijoiden välistä vuoropuhelua.

Kasvusopimuksessa on analysoitu yhdessä, mitä kasvuun tarvittaisiin sekä esitetty yhteistyöprosessin malli. Valitettavasti tällä hetkellä hankkeelle ei ole osoitettu julkista rahoitusta tai muuta resurssia sen enempää ehdotusten kuin yhteistyöprosessin toteuttamiseksi. Päävastuu prosessin eteenpäin viemisestä on siis luovilla aloilla itsellään. Osapuolet etsivät parhaillaan ratkaisua siihen, miten sopimuksen konkreettinen toimeenpano saataisiin liikkeelle parhaiten.

Miten tästä eteenpäin?

Kasvusopimuksen suurin vahvuus on mielestäni kasvun edellytysten kokonaisvaltainen tarkastelu ja siitä johdettu laaja-alainen toimenpide-ehdotusten kokonaisuus. Viime kädessä ratkaisevinta on kuitenkin yritysten aito halu kasvaa merkittävästi.

Musiikkialan kannalta sopimuksen yksi innostavimmista piirteistä on puolestaan pyrkimys löytää uusia kasvun lähteitä toimialojen perinteisiä rajoja rikkovasta yhteistyöstä jo tuotekehityksestä lähtien.

Kasvusopimuksessa on luotu kokonaisvaltainen lista tarvittavista toimenpiteistä. Seuraavassa vaiheessa niitä on ryhdyttävä toteuttamaan konkreettisesti ja koordinoidusti.

Luovien alojen kannalta tärkeintä on tunnistaa kasvun toteutumisen kannalta kriittisimmät ekosysteemien kohdat. Tukitoimenpiteet tulee kohdentaa niihin toimialan ominaispiirteet ymmärtäen. Yritykset eivät kaipaa niinkään uusia julkisen puolen toimintoja, kuin jo olemassa olevien tehokkaampaa hyödyntämistä.

 

Lisätietoa kasvusopimuksesta laajemmin: Creative Finland

Lisätietoja

Muikku Jari

Jari Muikku

Toiminnanjohtaja

040 719 7480