Blogi

Vuodenvaihteen kolme keskeistä pointtia

Vuodenvaihteen kolme keskeistä pointtia

Kuva: Jari Muikku

Musiikkibisneksen vuosi 2024 tulee tarjoamaan uudenlaisia mahdollisuuksia, uhkia ja kotimaassa rahoituskanaviakin. Monet näistä muutoksista voivat vaikuttaa päivittäisessä työssä vielä etäisiltä, mutta kukin niistä sisältää suuren muutoksen siemenen.

Seuraavat kolme teemaa eivät ole tärkeysjärjestyksessä:

1. Striimaustilitysten uusi aika

Universalin ja Deezerin artist centric -mallin lisäksi Spotify on julkistanut tulevaisuuden tilityssuunnitelmiaan. Spotifyn toimenpiteet striimaushuijausten ja muiden väärinkäytösten kitkemiseksi sekä ”funktionaalisen musiikin” eli erilaisten luonnon- ja muita ääniä sisältävien tallenteiden osuuden pienentämiseksi tilityksissä ovat hyviä linjanvetoja musiikin ammattilaisten näkökulmasta.

Sen sijaan periaate, jonka mukaan ääniterojalteja maksetaan vain raidoille, joita on kuunneltu yli 1.000 kertaa vuoden aikana, kohottaa kulmakarvoja. Tuhannen vuosisoiton raja lopettaa tilitykset kymmeniltä miljoonilta Spotifyssa tällä hetkellä saatavina olevilta raidoilta. Kyse on keskimäärin vain parin sentin tilityksistä per raita per kuukausi, mutta esim. vuoden 2022 tilastojen perusteella rajanvedon kokonaisvaikutus on noin 40 miljoonaa dollaria.

Käytännön tasolla tämä muille rajan ylittäville raidoille jaettava potti ei vaikuta juuri lainkaan pienempiä tilityksiä saavien artistien korvaustasoihin, ja suurten äänitekatalogien omistajillekin se toisi lähinnä pientä lisää. Rajan asettamisen suurin riski liittyykin erityisesti pieniin kielialueisiin sekä uransa alussa oleviin artisteihin. Yksittäinen raita voi olla osa suurempaa taiteellista kokonaisuutta, jota tuottavat kaupallisesti marginaalisilla osa-alueilla toimivat tekijät, artistit, musiikkikustantajat ja levy-yhtiöt. Raita voi olla myös poikkeuksellisen pitkä teos, jota kuunnellaan harvemmin.

Tällaisissa tapauksissa leikkauksilla voi olla kumulatiivisia vaikutuksia. Uransa alussa olevalle artistille pienetkin korvaukset voivat olla tärkeämpiä psykologisesti kuin taloudellisesti. Aika näyttää, miten hyvin Spotifyn tavoitteet toteutuvat ja mikä on oikean suuruinen raja – vai vaihteleeko se maittain.

 

2. Tekoäly muokkaa luovaa työtä, bisnestä ja kuluttamista

Tekoäly lienee vuoden 2023 puhutuin aihe kaikilla toimialoilla, niin myös musiikkibisneksessä. Koska kyse on teknologiasta, joka muovaa elämän ja bisneksen kaikkia osa-alueita, sen vaikutusten hahmottaminen ja ennakoiminen on erityisen vaikeaa.

Musiikin ammattilaisten kannalta tärkeintä on aikaansaada lainsäädäntö, joka turvaa oikeudenomistajille sen, että teoksia ja tallenteita ei voida hyödyntää ilman asianmukaisia lupia ja korvauksia. Tässä suhteessa EU:n tekoälyasetus ja sen implementointi ovat avainasemassa musiikkialan tulevaisuuden kannalta.

Kiehtovinta on kuitenkin seurata, miten tekoäly muuttaa niin musiikin tekemistä, välittämistä kuin kuluttamistakin. Musiikin luominen demokratisoituu, kun jokainen voi tuottaa entistä helpommin omaa musiikkiaan, ja ammattilaistenkin työ kehittyy ja muuttuu uudenlaisten työkalujen myötä. Harrastamisen ja ammattilaisuuden raja hämärtyy, ja alalle tulee ajan mittaan täysin uudenlaisia AI-sukupolven tekijöitä.

Digitaalisissa alustapalveluissa kuluttajat saavat entistä yksilöllisempiä suosituksia, jotka puolestaan voivat parantaa asiakaspitoa ja siten tuottaa parempaa tuloa oikeudenomistajille. Kyse ei kuitenkaan ole joko-tai – vaan sekä-että -tilanteesta: tekoäly ei vie kaikkien työtä vaan pakottaa löytämään erilaisia ratkaisuja elää sen kanssa rinnakkain.

 

3. Teoston kulttuurisäätiö buustaa kotimaista luovaa säveltaidetta

Viimeisenä muttei vähäisimpänä seikkana on mainittava Teoston kulttuurisäätiö, joka aloittaa toimintansa vuoden 2024 aikana. Sen tavoitteena on kehittyä lähivuosina kotimaisen luovan säveltaiteen merkittävimmäksi tukijaksi.

Säätiö tukee erityisesti luovan säveltaiteen monimuotoisuutta, kasvua ja kansainvälistymistä. Sen ei ole tarkoitus korvata mitään nykyisin jo olemassa olevaa tuki-instituutiota vaan täydentää tarjontaa ja parhaillaan luoda jotain aivan uutta.

Säätiön tukitoiminta tulee olemaan pitkäjänteistä ja pyrkii edistämään suoraan ja välillisesti koko musiikkiekosysteemin toimintaedellytyksiä. Viimeksi mainittua seikkaa edesauttaa se, että säätiö voi tukea myös yrityksiä tietyin reunaehdoin.

Säätiö starttaa juuri oikeaan aikaan, sillä erityisesti julkisen rahoituksen piirissä kulttuuriinkin kohdistuu ennennäkemättömiä leikkauspaineita. Tällöin on äärimmäisen arvokasta, että ala itse voi osaltaan auttaa niin musiikkielämää kuin kansantalouttakin nousemaan talousahdingon syövereistä kohti uudenlaista kukoistusta.

Lisätietoja

Muikku Jari

Jari Muikku

Toiminnanjohtaja

040 719 7480