Musiikki-, kirjallisuus- ja pelialat ovat parhaillaan laatimassa Business Finlandin luotsaamana yhteistä kasvusopimusta, jolla haetaan vauhdittamiskeinoja monistettaviin sisältöihin perustuvan liiketoiminnan kasvuun. Yksi keskeisimmistä kehittämiskohteista on lisensointi, josta on nyt julkaistu hankkeeseen liittyvä selvitystyö.
Selvitystyön pääviesti on, että teknologian kehitys häivyttää perinteisiä luovien alojen rajoja. Sen tuloksena syntyvät uudet bisnesmallit vaativat nykyistä selkeämpää lisensointijärjestelmää, mikä taas edellyttää uutta asennetta eri toimialueiden sisällä ja välillä. Merkittävä kasvu jää helposti toteutumatta, jos aineettomien oikeuksien lisensointi takkuaa.
Lisensoinnin pullonkaulat
Lisensointitoiminnan kokonaisarvo Suomessa oli vuonna 2021 yhteensä 670 miljoonaa dollaria. Valtaosa tästä koostui hahmo- ja pelilisensoinnista. Selvityksen tekijät, konsulttiyhtiöt Grand Music Consulting ja DMF Business Design uskovat, että lisensointikäytäntöjä selkeyttämällä saataisiin myös musiikin, av-teosten, virtuaalikokemusten ja kirjallisuuden skaalaamisen valtava potentiaali hyödynnettyä aiempaa paremmin.
Mielenkiintoisinta julkaisussa on se, että monistettavien sisältöjen – mitkä musiikin yhteydessä tarkoittavat lähinnä äänitteisiin ja sävelteoksiin liittyviä aineettomia oikeuksia – lisensointikäytännöistä ja arvoketjuista ei aiemmin ole tehty näin kattavaa selvitystä. Sen avulla voidaan hahmottaa eri alojen erilaisia toimintatapoja ja helpottaa niiden välistä yhteistyötä.
Selvityksen mukaan lisensoinnin pahimpia pullonkauloja ovat asenteet yhteistyötä kohtaan, siiloutuneisuus, edustuksien tarkkarajaisuus sekä monimediaisten lisensointipalvelujen puute. Tekijät ehdottavat mm. erilaisten kokeiluprojektien käynnistämistä sekä asian huomioimista kasvusopimushankkeessa.
Ajattelumallit uusiksi
Musiikkialan keskeinen haaste lisensoinnissa on perinteisesti ollut äänitemuodossa olevan musiikin oikeuksien jakaantuminen useiden eri tahojen kesken. Lisensointiin on etsitty erilaisia ratkaisumalleja jo pitkään, mutta hopealuoteja ei ole löydetty.
Sen sijaan osittaisia ratkaisuja on haettu niin kotimaisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Tuore esimerkki on Teoston ja Gramexin valmisteilla oleva av-hub, joka helpottaisi av-teoksissa käytettävän musiikin lisensointia mm. nopeuttamalla oikeudenomistajien tunnistamista ja yhteystietojen tarjoamista.
Vaikka musiikkia lisensoidaankin jatkuvasti niin peleihin kuin äänikirjoihinkin, alan tulisi kehittää omaa lähestymistapaansa. Sen sijaan, että oikeuksia lisensoidaan käyttäjäasiakkaille vain kysynnän perusteella, entistä useammin tulisi pyrkiä osapuolten välillä keskusteluun siitä, millaisia laajempia brändi- ja IP-kokonaisuuksia musiikki ja muiden luovien alojen toimijat voisivat yhdessä luoda. Se avaisi uudenlaisia kasvunäkymiä kaikille asianosaisille tahoille.
Lisätietoja
