Äänitemyynnin tuotot jatkoivat kasvuaan jo kahdeksatta vuotta peräkkäin niin meillä kuin maailmallakin. Vuonna 2022 kasvua kertyi globaalilla tasolla yhdeksän prosenttia, mutta kasvuvauhti vaihteli paljon maittain ja alueittain. Suoratoistopalvelujen osuus kokonaistuloista ylitti jo ⅔:n rajan.
Äänitemyynnin kokonaisarvo oli IFPI:n tilastojen mukaan 26,2 miljardia dollaria. Maksullisilla suoratoistopalveluilla oli vuoden 2022 lopussa yhteensä 589 miljoonaa tilaajaa, ja audiostriimauksen tulot kasvoivat 10,3 %.
Tuotot jakaantuivat osa-alueittain seuraavasti:
Kaavion lähde: IFPI
Suomessakin äänitemarkkinat kasvoivat 6,3 %, ja äänitemusiikin kulutuksen kokonaisarvo ylitti 100 miljoonaan euron rajan. Suoratoiston osuus äänitteiden kokonaismarkkinasta oli meillä jo lähes 91 %.
Yksittäisten levy-yhtiöiden voimasuhteet pysyivät Suomessa jokseenkin entisellään. Markkinajohtajana jatkoi Universal 35 %:n markkinaosuudellaan, ja seuraavina olivat Sony (30 %) ja Warner (29,3 %). Indie-yhtiöstä suurin oli Playground 4,4 %:n osuudellaan.
Trendejä lukujen takaa
Vuoden 2022 kasvulukuja tarkastellessa on ilmeistä, että kehittyneiden maiden kypsemmillä markkinoilla kuten Pohjoismaissa digikasvun rajat alkavat jo häämöttää.
Koko Euroopan alueella kasvua oli 7,5 %, mutta Pohjois-Amerikassa vain 5 %. Sen sijaan kehittyvissä maissa kasvu oli vahvaa: esimerkiksi Etelä-Amerikassa 25,9 % ja eteläisessä Afrikassa lähes 35 %. Aasiassa Kiinan markkinat ovat kehittyneet positiivisesti laillisempaan suuntaan: se on noussut IFPI:n listoilla arvoltaan viidenneksi suurimmaksi markkina-alueeksi ohi Ranskan.
Viimeksi mainittujen lukujen valossa on ymmärrettävää, että äänitetuottajat hakevat entistä useammin ja ennakkoluulottomammin globaaleille markkinoille kieli-, kulttuuri- ja maakohtaisia rajoja rikkovia artisteja. Toinen tapa saavuttaa laajaa menestystä on saattaa yhteeen hyvinkin erilaisia artisteja luomaan kansainvälisiä crossover-hittejä.
Lisensoinnissa kasvua haetaan puolestaan uudenlaisten, musiikkia osana toimintaansa hyödyntävistä digitaalisista palveluista.
Artistien omaehtoisten DIY-julkaisujen markkinaosuus jatkoi kasvuaan. Midia-yhtiön Mark Mulliganin arvion mukaan tällaisen toiminnan arvo oli viime vuonna 1,7 miljardia dollaria, mikä vastasi 5,7 %:n globaalia markkinaosuutta. Se kertoo yksittäisten artistien tarpeesta, halusta ja kyvystä rakentaa omia bisnespolkujaan ohi perinteisten toimijoiden.
Vuoden 2023 agendaa
Mitkä seikat sitten tulevat vaikuttamaan eniten vuoden 2023 tuloksiin? Kansainvälinen musiikkibisnes tullee keskustelemaan vuoden aikana ainakin kahdesta teemasta, jotka tosin lyhyemmällä aikavälillä vaikuttanevat enemmän alan toimintatapoihin kuin tulonmuodostukseen.
Ensimmäinen niistä on Universalin alkuvuodesta liikkeelle laittama keskustelu suoratoistopalvelujen tilitysmalleista. Tähän mennessä yhtiö on ilmoittanut valmistelevansa uusia artistikeskeisiä malleja jo parin eri palvelun kanssa.
Toinen kuuma aihe on tekoäly. Sen vaikutukset musiikin tekemiseen, esittämiseen, välittämiseen ja markkinointiin tulevat vastaan entistä useammin. Alan tulevaisuuden kannalta tärkein kysymys on löytää toimivia ratkaisuja aiheeseen liittyviin tekijänoikeudellisiin kysymyksiin.
Lopuksi on todettava, että edellisvuoden metaverse-, NFT- ja Web 3.0 -hype on vaihtunut alkuhuuman jälkeen arkisempaan kehitystyöhön. Näitä teknologioita ja ilmiöitä ei ole kategorisesti hylätty vaan niiden pohjalta kehitetään erityisesti uudenlaisia digitaalisia fanipalveluja. Vuoden 2023 tilastot tulevat näyttämään, missä määrin ne pystyvät tuottamaan jo uusia tulovirtoja.
