Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on julkaissut selvityksen, jossa on arvioitu julkisten rahoitusinstrumenttien toimivuutta monistettavien sisältöjen kuten äänitteiden, pelien ja elokuvien rahoituksessa. Raportissa suositellaan eri instrumenttien yhteensovittamisen kehittämistä sekä systeemisten ongelmien korjaamista.
Selvityksessä tarkastellaan TEM:n alaisuudessa toimivien organisaatioiden tarjoamia rahoituspalveluita. Näitä ovat Business Finlandin, ELY-keskusten ja Finnveran rahoituspalvelut sekä julkiset pääomasijoitukset. Luovien alojen tarpeet kohdistuvat useimmiten tuotannon rahoitukseen sekä varhaisen vaiheen yritys- ja teosaihioiden kehittämiseen. Rahoitusmallien toimivuutta on selvityksessä arvioitu musiikkialan lisäksi mm. kirjallisuuden, pelien ja av-tuotannon näkökulmista, jotka poikkeavat jossain määrin toisistaan.
Kokonaisrahoituksen ongelmat
Selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että rahoitusinstrumentteja on sinänsä tarjolla kattavasti, mutta instrumenttien yhteensovittamisessa ja kokonaisrahoituksen organisoimisessa on parannettavaa. Lisäksi tietoisuus Finnveran tarjoamista ratkaisuista on heikko.
Julkiset instrumentit ovat yleensä geneerisiä, ja ne soveltuvat periaatteessa myös musiikkialankin liiketoiminnan rahoittamiseen. Niiden lisäksi toimijoilla on käytettävissään yksityisten tahojen ja EU:n rahoituslähteitä, joten eri mahdollisuuksia on tarjolla runsaasti.
Sen sijaan rahoitusinstrumenttien yhteensovittamisessa on pullonkauloja, minkä vuoksi niitä ei hyödynnetä tehokkaasti. Esimerkiksi hankkeissa on usein vain pieni tukikelpoinen tutkimuksen tai kehittämisen osuus, jolloin ne eivät lähde toteutumaan, koska muiden osa-alueiden rahoitusta ei pystytä järjestämään. Myös pienempien yhtiöiden vaatimaton tase ja vakituisen henkilöstön määrä – sen sijaan että laskettaisiin työllistettävien freelancereiden määrää – voivat rajoittaa rahoitusinstrumenttien käyttömahdollisuuksia ratkaisevalla tavalla.
Aineettomien oikeuksien arvo
Selvityksestä käy ilmi, että kaiken kaikkiaan kyse on systeemisestä ongelmasta, joka ei ratkea vain rahoitusinstrumentteja kehittämällä. Suuri osa luovien alojen yrityksistä on pieniä. Tällöin vallitsee helposti muna-kana-tilanne: siemen- ja aikaisen riskisijoitusvaiheen rahoitusta ei ole alalle juurikaan saatavilla, ja jos sijoituskelpoisia kohteita ei ole riittävästi, ei ole riskirahoitustakaan.
Lisäksi toimialoilta puuttuu eri toimijoita yhdistäviä yhtiöitä, joissa on osaamista ja resursseja IP:n eli aineettomien oikeuksien kehittämiseksi skaalautuviksi kaupallisiksi tuotteiksi. Tällöin yritykset hakevat väärää rahoitusta, väärään aikaan ja väärästä paikasta. Tätä pullonkaulaa voidaan helpottaa joko kasvattamalla yhtiöitä rahoituksella tai tarjoamalla asiantuntijapalveluita ja rahoitusta niiden käyttämiseen.
Selvityksessä nostetaan esiin myös perinteinen käsitys siitä, että rahoittajat eivät ymmärrä aineettomiin oikeuksiin liittyvää liiketoimintaa. Tätä selittää osaltaan se, että eri alojen arvoketjut ja liiketoimintamallit voivat poiketa paljonkin toisistaan. Lisäksi IP:n arvottaminen on edelleen vaikeaa, ja hakijoilla ja rahoittajilla voi olla hyvinkin erilaisia käsityksiä esimerkiksi IP:n vakuusarvosta, tulevista kassavirroista ja riskeistä. Ongelmaa syventää se, että arvioinneissa tarvittavan käyttäjädatan omistavat suuret jakelu- ja alustayhtiöt, jotka eivät jaa sitä muille.
Vipuvartta kasvuun vahvoista ekosysteemeistä
Luovien alojen pienten yritysten kansantaloudellinen nettovaikutus jää pieneksi ilman vahvoja ekosysteemeitä, jotka pystyvät hyödyntämään teknologiaa, innovaatioita ja uusia levityskanavia. Selvityksen pääviesti on, että keskeisimpiä kehityskohteita ovat monistettavien sisältöjen liiketoiminnan kehittäminen, volyymin kasvattaminen ja ekosysteemin kypsyttäminen. Tämä edellyttää rahoituksen lisäksi pitkäjänteistä panostamista sekä nykyisten että tulevien yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen.
Luovan säveltaiteen näkökulmasta kasvun aikaan saamiseksi tarvitaan kaikkia edellä mainittuja toimenpiteitä niin musiikkikustantajien kuin entistä useammin yhtiömuodossa toimivien yksittäisten tekijöidenkin kannalta. Lisätoiveena esitämme, että rahoitusratkaisut eivät koskisi vain perinteisiä toimialasiiloja vaan tarjoaisivat joustavia mahdollisuuksia rajojen ylittämiseen. Rohkaiseva esimerkki tästä on tanskalaisen musiikin vientimenestys osana maailmaa valloittaneita tanskalaisia elokuvia ja tv-sarjoja.
Lisätietoja
