Suoratoistopalvelujen musiikin käytöstä maksamien korvausten jako-osuudet ja -mallit ovat viime aikoina hallinneet maailmalla musiikkialan sisäisiä ja valtiovallan kanssa käytyjä keskusteluja. Samalla vähemmälle huomiolle on jäänyt seikkoja, joilla voitaisiin kasvattaa oleellisesti niin musiikkikustantajien kuin tekijöidenkin tulovirtoja.
Musiikkiala on jämähtänyt omassa keskustelussaan pitkälti suoratoistomalliin, jossa sovelletaan jo ennen digiaikaa vakiintuneita lisensointi- ja tilitysmalleja. Alan huomio on keskittynyt myös kuluttajien osalta perinteisiin kuuntelutottumuksiin, vaikka digitaalisuus on toki tuonut mukanaan mm. soittolistat ja suositusjärjestelmät. Fokus on ollut pitkälti musiikkiin keskittyvissä palveluissa sekä YouTubessa, jossa musiikkivideot kuuluvat suosituimpiin sisältöihin.
Lisensointimallit kuntoon
Samalla on kuitenkin jäänyt liian vähälle huomiolle nuorempien sukupolvien kulutustottumuksissa tapahtunut muutos, jonka myötä niin uutta kuin vanhempaakin musiikkia löydetään ensi sijassa yhä useammin muista kuin varsinaisista musiikkipalveluista.
Keskeisin esimerkki tästä on Tiktok, jossa musiikkia sekä kuunnellaan ja katsellaan että käytetään lyhytvideoiden muodossa. Tuorein osoitus uudesta lähestymistavasta on Tiktokin lanseeraama stem-soitin, joka helpottaa entisestään omaehtoista musiikin käyttöä kuluttajien omassa julkaisutoiminnassa.
Vähemmän on keskusteltu alan sisällä siitä, että meillä ei ole vieläkään vakiintuneita tapoja lisensoida Tiktokin kaltaisia digitaalisia palveluja, joissa musiikki on vain yksi sisältöelementti muiden joukossa, vaikka nämä palvelut ovat olleet toiminnassa jo vuosikausia. Tämän seurauksena päädytään useimmiten koeluontoisiin könttäsopimuksiin.
Kun tämä yhdistetään huonolaatuiseen ja puutteelliseen musiikin käytön raportointiin, tekijänoikeusjärjestöt ja muut lisensoivat tahot ovat vaikeuksissa, kun pyritään mahdollisimman läpinäkyviin ja oikeudenmukaisiin tilityksiin.
Tulojen vuodokohdat on tukittava
Kobalt-musiikkikustantamon toimitusjohtaja Laurent Hubert nosti äskettäisessä haastattelussaan esiin tähän asiakokonaisuuteen liittyvän toisen tärkeän näkökohdan. Musiikkikustannusalan globaali arvo on tällä hetkellä noin kahdeksan miljardia dollaria, mutta siitä ”vuotaa” eli korvauksia musiikin käytöstä jää keräämättä ja tilittämättä hänen arvionsa mukaan noin 20-25 %.
Jos tämä pitää paikkansa, musiikin lisensoinnin tehostamisella ja tiivistämisellä voitaisiin saada musiikin luovaan alkutuotantoon lisää rahaa enimmillään jopa pari miljardia dollaria vuositasolla.
Merkittävä tekijä piirakan kasvattamisessa olisivat luonnollisesti myös jo liian pitkään paikallaan polkeneiden musiikkipalvelujen tilausmaksujen tarkistukset. Tässä suhteessa ilahduttava uutinen oli Applen tuore ilmoitus musiikkipalvelunsa tilausmaksujen korottamisesta maailmanlaajuisesti.
Piirakan kasvattamista omin avuin
Musiikkialan tulisikin siis keskinäisten suoratoistopalveluja koskevien tulonjakokiistojen sijasta kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota yhtäältä musiikkiin keskittymättömien digitaalisten palvelujen lisensoinnin kehittämiseen sekä toisaalta musiikin käyttökorvausten kotiuttamisen tehostamiseen kaikilla muillakin osa-alueilla. Näillä keinoin yhdessä jaettavaa piirakkaa saataisiin kasvatettua nopeimmin omin avuin.
Lisätietoja
