Sävelteoksen arvon puolustaminen ja kasvattaminen on Suomen Musiikkikustantajien äskettäin päivitetyn strategian keskeisin kohta. Arvolla tarkoitamme sekä teoksen kulttuurista että taloudellista arvoa. Kyse ei kuitenkaan ole vain teosten ja sen tekijöiden sekä musiikkikustantajien arvostuksesta ja ansainnasta vaan koko musiikkiekosysteemin tulevaisuudesta.
Suoratoistopalvelujen merkityksen jatkuvan kasvun myötä digitalouden pelinsääntöjen kestävyys ja reiluus ovat viime aikoina nousseet vahvasti esiin eri puolilla maailmaa käydyissä keskusteluissa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa parlamentti ja kilpailuviranomaiset ovat tutkineet markkinoiden toimivuutta ja Saksassa tekijänoikeusjärjestö Gema julkaisi äskettäin asiaa koskevan tutkimuksen, josta nousi konkreettisesti esiin musiikin alkutuotannon suhteettoman pieni osuus tuloista. Lisäksi USA:ssa on käyty pitkiä kiistoja sävelteosten lakisääteisistä korvausosuuksista oikeudenomistajien ja digitaalisten palveluntarjoajien kesken.
No Money, No Music (by Erik Lindström)
Uusien teosten luominen ja kaupallistaminen on musiikkiteollisuuden jatkuvuuden moottori. Ilman asianmukaista osuutta korvauksista ammattimaisen luovan työn edellytykset sekä yritysten investointikyky ja -halu rapautuvat.
Kysymys korvausten suhteellisuudesta ja absoluuttisista määristä on sekä taloudellinen että kulttuurinen. Jos ammattimaisen toiminnan edellytykset heikkenevät, uusien teosten tekijöiden määrä ja monipuolisuus kapenevat. Musiikkiteollisuuden uusiutuminen ja kasvu ovat aina perustuneet tarpeeksi laajaan diversiteettiin, jolla on myös oma kulttuurinen itseisarvonsa.
Uuden musiikin asema vaikeutuu myös kuluttajien kuuntelutottumusten myötä, kun jatkuvasti kasvava osa kuuntelusta kohdistuu vanhempiin teoksiin eli back-katalogiin.
Lisäksi yksittäisillä pop-biiseillä on nykyisin yhä useampia tekijöitä ja kustantajia. Tällöin kunkin oikeudenomistajan siivu tuloista kapenee ja elannon saaminen vaikeutuu, ja sen seurauksena lahjakkaimmat nuoret tekijät voivat valita toisen alan. Tästä on koko musiikkialan syytä kantaa huolta.
Niche on uusi valtavirta?
Lohdullista on kuitenkin havaita, että muutoksen merkkejä on ilmassa. Esimerkiksi USA:ssa Top 10 -hittien kuuntelukertojen määrät ovat pudonneet viimeisten kolmen vuoden aikana noin 30 %, ja BMG:n liikevaihto on kasvanut tämän vuoden alkupuolella 25 % ilman yhtään suurta hittiä. Warnerin toimitusjohtaja Steve Cooper on puolestaan kertonut tietoisesta strategiasta vähentää yhtiön taloudellista riippuvuutta yksittäisistä supertähdistä, vaikka se merkitseekin laajempaa rosteria ja riskialttiita lisäinvestointeja A&R-toimintaan.
Nämä esimerkit kertovat toivottavasti uudesta trendistä, jossa musiikin kuuntelu ja siitä syntyvät tulot jakautuvat tasaisemmin erilaisten artistien ja tekijöiden sekä heidän kumppaneidensa kesken entistä laajapohjaisemmin. Midia-yhtiön analyytikon Mark Mulliganin muutama vuosi sitten esittämä ennuste ”niche on uusi valtavirta” näyttäisi siis toteutuvan.
Tämä olisi tervetullut trendi Suomen musiikkikulttuurin tulevaisuuden, elinvoimaisuuden ja uusiutumisen kannalta.
Lisätietoja
