Musiikkibisnes on monessa suhteessa uuden edessä. Ilmassa on samanaikaisesti niin toiveita ja mahdollisuuksia kuin pelkoja ja uhkiakin. Koko ala ja sen yksittäiset toimijat joutuvat määrittämään oman asemansa ja tavoitteensa entistä haastavammassa ja monimutkaisemmassa toimintaympäristössä. Yksi asia on varma: vain vanhoihin malleihin pitäytyvät toimijat tulevat olemaan kovilla tulevaisuuden kilpailutilanteissa.
Keskeisimpiä musiikkialan muutosten ajureita ovat viime vuosina olleet – ja tulevat jatkossakin olemaan – yhtäältä teknologian kehitys ja sisältöjen tuotanto- ja jakelutapojen muutokset, ja toisaalta kuluttajien jatkuvasti muuttuvat tavat. Tätä pakkaa sekoitti entisestään koronapandemia, joka näyttäisi viimein hellittäneen kuristavan otteensa.
Koronakurimuksen kahdet kasvot
Koronakurimus kohteli musiikkibisneksen eri osa-alueita hyvin eri tavoin. Siinä missä elävän musiikin toimijat sekä monet yksittäiset alan ammattilaiset kokivat hurjia tappioita ja menetyksiä, levy-yhtiöt kirjasivat itselleen ennätyskasvua suoratoistopalveluista. Musiikkikustantajien piirissä vaikutukset olivat hyvin erilaisia siitä riippuen, miten pitkälti liiketoiminta pohjautuu eläviin esityksiin.
Teknologian seuraavat haasteet musiikkibisnekselle ovat mm. metaversumi, NFT ja tekoälyn erilaiset soveltamistavat. Nämä on toki helppo ohittaa olankohautuksella ja todeta, että niihin voi reagoida sitten aikanaan, jos niillä ylipäänsä tulee olemaan mitään taloudellista merkitystä.
Tähän ei ole kuitenkaan kenelläkään varaa, sillä teknologian mahdollisuuksien ja uhkien hahmottaminen vaatii kotiläksyjen tekemistä riittävän ajoissa. Uuden omaksuminen ja soveltaminen omaan liiketoimintaan ei tapahdu kädenkäänteessä.
Lisäksi on syytä muistaa, että major-yhtiöt ovat tehneet merkittäviä sijoituksia näille alueille eli kyse ei ole pelkästä hype-huumasta. Vain aika näyttää, missä määrin ja millä tavoin nämä ja muut vastaavat teknologiat tulevat vaikuttamaan musiikkibisnekseen eli onko esimerkiksi Abban Voyage-avatarshow tulevaisuuden airut vai yksittäiseksi kokeiluksi jäävä hanke.
Tahtotila ratkaisee
Kehityskulut tulevat näyttäytymään lisäksi varsin erilaisina eri musiikin lajien piirissä. Valtavirran pop-musiikissa muiden tulonlähteiden kuin itse musiikin suhteellinen osuus liiketoiminnasta on ollut selvässä kasvussa. Esimerkiksi IFPI:n mukaan vuoden 2021 maailman suosituimman artistin, eteläkorealaisen BTS-yhtyeen taustayhtiön liikevaihdosta musiikin osuus oli selvästi alle puolet. Loppuosa muodostui pääasiassa erilaisista fanituotteista ja -palveluista.
Sen sijaan taidemusiikin piirissä tällainen kehityskulku ei liene todennäköinen vaan digitalisaatio etenee pienemmin askelin. Genreistä riippumatta musiikkialan toimijoilta edellytetään entistä laaja-alaisempaa ja perinteisiä toimialojen välisiä rajoja rikkovaa näkökulmaa omaan liiketoimintaansa.
Suomen kaltaisen pienen markkina-alueen koko asettaa aina omat kehyksensä uuteen investoinneille. Ratkaisevaa ei lopulta kuitenkaan ole raha – jota on aina saatavana – vaan se, löytyykö meiltä riittävästi rohkeutta, intohimoa ja näkemyksellisyyttä kohdata uudet haasteet, kääntää ne mahdollisuuksiksi ja kasvuksi, ja nousta kansainvälisen toiminnan mittoihin. Tässä tarvitaan toki erilaisia tukitoimenpiteitä, mutta kaiken lähtökohtana on oma tahtotila. Se on jokaisen meistä kirkastettava itsellemme tässä ja nyt.
Lisätietoja
