Musiikkikustantamisen vuosi 2021: kasvua ja koronaviivettä

Kuva: Pexels/Tima Miroshnichenko

Musiikkikustannustoiminnan globaali arvo vuonna 2021 oli 6,9 miljardia dollaria. Kasvua oli peräti 17,6 % edellisvuoteen verrattuna ja se oli linjassa äänitemyynnin (+18,5 %) kanssa. Suomessa puolestaan nähtiin alan tuloskehityksessä koronakuopan pohja tilitysteknisistä syistä.

Music & Copyright -lehden laskelmien mukaan musiikkikustantaminen nousi globaalilla tasolla koronakuopasta nopeasti erityisesti suoratoistopalveluista saatujen tulojen kasvun (+23,6 %) ansiosta. Samalla se vahvisti digitaalisen käytön asemaa selvästi suurimpana tulolähteenä.

Myös synkronointitulot eli korvaukset sävelteosten liittämisestä liikkuvaan kuvaan kasvoivat merkittävästi (+25,4 %). Tämä merkitsi samalla sitä, että synkronointi nousi tulonlähteiden välisessä vertailussa ohi esityskorvausten.

 

 

Yksittäisten kustannusyhtiöiden välisissä globaaleissa markkinaosuuksissa ei sen sijaan tapahtunut merkittäviä muutoksia:

 

 

Major-yhtiöiden eli Universalin, Sony Music Publishingin ja Warner Chappell Musicin yhteenlaskettu markkinaosuus kasvoi 1,2 % ja oli 59,9 %. Oli luonnollista, että suurimmat katalogit omistavat yhtiöt hyötyivät suhteessa eniten musiikin digitaalisen käytön kasvusta.

Riippumattomien eli indie-kustantajien yhteenlaskettu markkinaosuus putosi vastaavasti hieman ja oli 40,1 %. Indeistä suurimpia olivat Kobalt ja BMG, joiden yhteenlaskettu osuus oli 13 %.

 

Suomen musiikkikustannusmarkkinat kärsivät edelleen koronasta

Suomen Musiikkikustantajien jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2021 oli noin 5,3 miljoonaa euroa. Tässä oli pudotusta edellisvuoteen verrattuna 6,6 %.

Suomen kehitystä globaaliin kehitykseen verrattuna selittää pitkälti se, että kustantajille tärkeiden Teosto-korvausten osalta suurimmat koronakriisin vaikutukset osuivat vuodelle 2021. Tällöin tilityksissä olivat mukana vuoden 2020 jälkipuoliskon ja vuoden 2021 alkuvuoden korvaukset, joissa näkyi erityisen selvästi elävän musiikin romahdus ja muidenkin musiikin käyttöalueiden ongelmat.

Lisäksi lukuihin vaikuttivat koronan vuoksi toteutumatta jääneet tai eteenpäin siirtyneet hankkeet kuten orkesteriteosten kantaesitykset, av-tuotannot ja suurten oikeuksien näyttämöteokset. Myös vientitoimintaa tehtiin olosuhteista johtuen säästöliekillä.

 

Koronakurimuksesta noustaan

Elävän musiikin ja näyttämötoiminnan toipuminen korona-ajasta on päässyt käyntiin toden teolla vasta kuluvan kevään aikana. Samaten av-tuotantojen laajamittainen käynnistyminen ja sen myötä synkronointibisneksen toipuminen näkyvät vasta vuoden 2022 tuloksissa.

Erilaiset julkiset korona-ajan yritysten tukimuodot ovat sopineet huonosti musiikkikustantajille pääasiassa liiketoiminnan luonteeseen kuuluvan pitkän tuloutumisviiveen vuoksi. Tämän vuoksi uusien investointien tekeminen vaatii edelleen tarkkaa harkintaa, kun yhtiöiden kassat ovat kutistuneet koronakurimuksessa.

Musiikkikustantamisen vahvuutena on kuitenkin se, että tulot kertyvät monista eri lähteistä. Yhtiöt pystyvät painottamaan kussakin markkinatilanteessa niitä osa-alueita, joilta on saatavana eniten tuloja. Koronkauden jälkeen haaste on kova niin meillä kuin muuallakin: yhtäältä on panostettava perinteisten osa-alueiden uuteen kasvuun, ja toisaalta on valmistauduttava samaan aikaan digitaalisen maailman uudenlaisiin liiketoiminta- ja ansaintamalleihin.

Lisätietoja

Muikku Jari

Jari Muikku

Toiminnanjohtaja

040 719 7480