Äänitemyynnin vuosi 2021: ennätyskasvua ja muutoksen merkkejä

Äänitemyynnin globaalit tuotot kasvoivat vuonna 2021 ennätysmäisesti 18,5 %. Kasvu perustui pitkälti suoratoisto-palveluihin, joiden osuus kokonaistuloista nousi 65 %:iin. Kasvu antaa paljon ilon aiheita korona-aikana kovia kokeneelle musiikkialalle, mutta lukujen takaa löytyy myös merkkejä lähivuosina odottamassa olevista muutoksista.

Äänitemyynnin kokonaisarvo oli IFPI:n tilastojen mukaan 25,9 miljardia dollaria. Maksullisilla suoratoistopalveluilla oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 529 miljoonaa tilaajaa. Orgaanisen, korona-ajan ilmiöiden siivittämän kasvun lisäksi levy-yhtiöt saivat merkittäviä kertaluontoisia lisensointimaksuja digitaalisilta alustoilta kuten Tiktokilta ja Twitchiltä, joilla musiikki ei ole ensisijainen sisältö. Tuotot jakaantuivat osa-alueittain seuraavasti:

 

Lähde: IFPI Global Music Report 2022

Suomessakin äänitemarkkinat kasvoivat 18 %, ja äänitemusiikin kulutuksen kokonaisarvo nousi 92,1 miljoonaan euroon. Suoratoiston osuus äänitteiden kokonaismarkkinasta oli jo 89 %.

Yksittäisten levy-yhtiöiden välisessä kilpailussa voittajaksi meillä selvisi Universal 35,4 %:n markkinaosuudellaan. Seuraavina olivat Warner (30,3 %) ja Sony (29,5 %). Indie-yhtiöstä suurin oli Playground 4,3 %:n osuudellaan. Tältä osin markkinoidemme rakenne on hyvin erilainen globaaliin tilanteeseen verrattuna, sillä IFPI:n tilastojen mukaan kolmen major-yhtiön yhteenlaskettu markkinosuus oli 72 %.

Trendejä lukujen takaa

Vuoden 2021 mielenkiintoisimmat luvut koskevat erilaisten digitaalisten omakustannejulkaisukanavien kautta toimivia artisteja sekä ns. uusien artistien osuuksia tilityksissä.

Ensiksi mainittujen osuus markkinoista oli Midia-yhtiön analyysin mukaan 1,5 miljardia dollaria, mikä vastasi 5,4 %:n globaalia markkinaosuutta. Tämä viime vuosina jatkuvasti kasvanut segmentti on siis muodostunut jo merkittäväksi osaksi kokonaismarkkinoita. Se kertoo yksittäisten artistien tarpeesta ja halusta rakentaa omia bisnespolkujaan ohi perinteisten toimijoiden.

Toiseksi on erityisen kiinnostavaa tarkastella Spotifyn tuoreita artistitilastoja. Niiden mukaan viime vuonna 52.600 artistia ansaitsi Spotifyn kautta yli 10.000 dollaria. Edellisvuoteen verrattuna tämän riman ylitti 10.000 artistia enemmän.

Erityisen kiinnostavaa on se, että uusien artistien eli artistien, jotka olivat julkaisseet uransa ensimmäiset kappaleet edellisen kahden vuoden aikana, osuus tästä kokonaismäärästä oli 10 %. Rohkaisevaa Suomen näkökulmasta on se, että 10.000 dollarin riman ylittäneistä artisteista kolmannes asuu muissa kuin IFPI:n kymmenen suurimman markkina-alueen maissa.

Tulevaisuus on jo täällä

Miltä tulevaisuus näyttää edellä kuvattujen tilastojen valossa eli voiko raju kasvu jatkua edelleen? Suoratoistopalvelujen kasvu jatkunee vahvana lähivuosina erityisesti kehittyvissä maissa, mutta Suomen kaltaisissa teollistuneissa maissa kasvun rajat häämöttävät jo, kun saturaatiopiste lähestyy nykyisen kaltaisille palveluille.

Seuraavassa vaiheessa lisäansaintaa ja kasvua rakennetaan mm. monien Aasian maiden mallin mukaan fanisuhteiden entistä tehokkaammalla hyödyntämisellä. Hyvä esimerkki tästä on vuoden 2021 maailman suosituin artisti, eteläkorealainen poikabändi BTS. Sen taustalla olevan Hybe-yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin miljardia dollaria, mutta tästä itse musiikin osuus oli vain kolmanneksen luokkaa.

Fanisuhteisiin liittyy läheisesti myös jo menossa oleva digitaalisten liiketoimintamallien murros. Tällä hetkellä kuuminta hottia ovat NFT:t, jotka ovat puolestaan ponnahduslautoja kohti metaversea, erilaisia virtuaalitodellisuuksia ja Web3.0:aa. Kyse ei ole vain hypestä, sillä NFT-markkinan koko oli viime vuonna noin 40 miljardia dollaria. Tämä ei ole jäänyt huomaamatta ainakaan suurilta levy-yhtiöiltä, sillä ne ovat ryhtyneet sijoittamaan aktiivisesti edellä mainittujen osa-alueiden toimintoihin.

Yhdestä asiasta voidaan ainakin olla varmoja: kasvun myötä keskustelu musiikkiteollisuuden eri osapuolien välisistä tulojen jakosuhteista ja -malleista tulee edelleen vain kiihtymään. Lisäksi uskon, että musiikin eri osa-alueilla tullaan lähivuosina näkemään hyvinkin erilaisia kehityspolkuja.

 

Lisätietoja

Muikku Jari

Jari Muikku

Toiminnanjohtaja

040 719 7480