Marraskuun 17. päivänä 2021 tuli kuluneeksi 45 vuotta Suomen Musiikkikustantajat ry:n perustamisesta. Musiikkikustantaminen Suomessa on näiden vuosien aikana monimuotoistunut, itsenäistynyt ja kansainvälistynyt. Yhdistyksen edunvalvonta- ja edistämistehtävät ovat pysyneet samoina, mutta toimintaa on pitänyt kehittää jatkuvasti toimintaympäristön rajujenkin muutosten mukaisesti.

Musiikkikustannustoiminta oli 1970-luvun Suomessa kaksijakoista. Taidemusiikin piirissä oli jo vuosikymmeniä harjoitettu nuotteihin perustuvaa kustannustoimintaa, jolla oli vakiintuneet toimintatapansa. Kevyen musiikin piirissä kustantaminen oli sen sijaan vielä pitkälti äänilevytuotannon tukitoiminto, jolla varmistettiin ennen kaikkea oikeudet kansainvälisten hittikappaleiden käännösversioihin. Useimmat alan toimijat työskentelivätkin samanaikaisesti levy-yhtiöissä, joilla oli tuolloin jo oma etujärjestönsä.

Yhdistyksestä tekijöiden ja Teoston neuvottelukumppani

 

Vuonna 1976 tapahtuneen musiikkikustantajien yhdistyksen perustamisen lopullinen sysäys tuli ennen kaikkea musiikintekijöiden kautta. Markkinoilla oli tarve luoda yhdenmukaisia sopimuskäytäntöjä, ja tekijäjärjestöt kaipasivat yhtä neuvottelukumppania erilaisten tariffien laatimiseen.

Musiikkikustantajilla oli myös yhteinen intressi vaikuttaa yhteisvoimin Teoston tilitysmalleihin, sillä lähes kaikki kustantajien tulovirrat kulkivat tuolloin Teoston kautta. Lisäksi kansainvälistyvä toimintaympäristö edellytti järjestötason yhteyksiä muihin maihin.

Suomen Musiikkikustantajien ensimmäinen toiminnanjohtaja Arto Alaspää luonnehtii yhdistyksen toiminnan olleen alkuvaiheessa yhdenmukaisen perustan luomista kotimaiselle musiikkikustannustoiminnalle. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi agendalla olivat mm. kopiointiin ja graafisiin oikeuksiin liittyvät kysymykset, joiden osalta luotiin sopimuslisenssimalli Kopioston kanssa. Äänitetuottajien kanssa taisteltiin yhdessä piratismia vastaan: ensin fyysisten äänitteiden ja myöhemmin digitaalisten tiedostojen osalta.

 

Kuva: Ylanite Koppels/Pexels

Uuden vuosituhannen vientibuumi

 

Yksi keskeinen vedenjakaja suomalaisessa musiikkibisneksessä oli kotimaisen kevyen musiikin laajamittainen läpimurto kansainvälisille markkinoille vuosituhannen vaihteessa. Suomalaisen taidemusiikin viennillähän oli tuossa vaiheessa jo pitkät perinteet. Kansainvälistymisen myötä musiikkikustantajat siirtyivät toimimaan globaalilla tasolla, ja vientiin ryhdyttiin panostamaan tosissaan.

Yksi suomalaisen musiikkikustannustoiminnan erikoispiirteitä on ollut se, että monikansalliset eli ns. major-kustantajat eivät ole missään vaiheessa toimineet Suomessa täysimittaisesti ja pitkäjänteisesti Warner Chappellin hallinnoimaa suurta kotimaista katalogia lukuun ottamatta.

Tämä on yhtäältä johtanut siihen, että jotkut vientiin keskittyneet tekijät ovat solmineet kustannussopimuksia suoraan teostensa päämarkkina-alueilla toimivien kustantajien kanssa. Toisaalta tämä on jättänyt paljon tilaa kotimaisille toimijoille ja mahdollistanut riippumattomien musiikkikustannusyhtiöiden perustamisen ja kehittymisen. Samalla se on merkinnyt kustannustoiminnan lopullista irtautumista meilläkin omaksi itsenäiseksi toimialakseen.

Vastakkainasettelusta hedelmälliseen yhteistyöhön

 

Uuden vuosituhannen ensimmäiset vuosikymmenet yhdistystä luotsanneen Pekka Sipilän mukaan 2000-luku on ollut monessa suhteessa positiivisen kehityksen aikaa musiikkikustantamiselle. Suhde tekijöihin on parantunut aiemmista ikävistäkin vastakkainasettelutilanteista molempia osapuolia hyödyttävään ammattimaiseen yhteistyöhön.

Yhdistys oli mm. keskeisessä roolissa mallikustannussopimusten laatimisessa. Tällöin esimerkiksi luovuttiin nuottipakosta tekijöiden kanssa yhteistuumin niillä kevyen musiikin osa-alueilla, joilla nuoteilla ei ollut kaupallista merkitystä. Mallisopimuksia vahvistettiin lisäksi Musiikkikustantamisen hyvä käytäntö -dokumentilla, joka laadittiin yhteistyössä tekijäjärjestöjen kanssa. Viime vuosina yksittäiset tekijät ovat perustaneet myös runsaasti omia oikeuksiaan hallinnoivia kustannusyhtiöitä.

Musiikkikustantajien työnjako Teoston kanssa on löytänyt vuosien varrella omat uomansa, minkä seurauksena kustantajien suoralisensointi on lisääntynyt. Kustantajat lisensoivat nykyisin pääsääntöisesti yksittäisiä teoksia, kun sopimuksella on suuri taloudellinen arvo tai jos pitää arvioida tapauskohtaisesti, onko käyttöyhteys sopiva teoksen ja tekijän kannalta. Teosto puolestaan vastaa oikeuksien massalisensoinnista.

Kopioston keräämien valo- ja digikopiointikorvausten suhteellinen merkitys musiikkikustantajille on kasvanut jatkuvasti. Nämä korvaukset muodostavat nykyisin jo yli 10 %:a yhdistyksen jäsenistön kokonaisliikevaihdosta. Lisäksi Kopioston kanssa toteutetaan erilaisia graafisten oikeuksien lisensointihankkeita, jotka vastaavat käyttömarkkinoiden kehittyviin tarpeisiin.

 

Kuva: Karolina Grabowska/Pexels

Kustantajien ja yhdistyksen toiminnat monimuotoistuvat

 

Taidemusiikin piirissä Suomessa on entistä enemmän säveltäjiä, joiden teoksia esitetään ympäri maailman. Nykyisin taidemusiikin kustantaja ei markkinoi enää vain yksittäisiä teoksia ja katalogeja vaan auttaa rakentamaan säveltäjien uria yhä kokonaisvaltaisemmin.

Viime vuosien merkittävin uusi ilmiö kevyen musiikin piirissä on ollut tiimityön muodostuminen keskeiseksi tavaksi tuottaa uusia teoksia artisteille tai tiettyihin tarkoituksiin. Biisileirejä järjestetään niin kotimaisin kuin kansainvälisinkin voimin, ja korona-aikana on viimeistään totuttu digitaalisten etätyövälineiden käyttöön. Yksittäiset tekijät solmivat usein ns. housewriter-sopimuksia, ja voivat erikoistua tiimeissä esim. melodiaan keskittyvän toplinerin tai muihin kappaleen elementteihin keskittyvän trackerin rooleihin.

Kaikkien näiden trendien rinnalla yhdistyksen rooli on kehittynyt ja kasvanut vastaavalla tavalla. Yksittäiset kustantajat eivät pysty eivätkä ehdi seuraamaan kaikkia toimintaympäristön muutoksia ja vaikuttamaan niihin yksin.

Sama koskee yhdistystäkin: vaikuttamistyössä laaja-alainen yhteistyö musiikkialan ja muiden luovien alojen sisarjärjestöjen kanssa on välttämätöntä, jotta toiminnalla saavutetaan konkreettisia tuloksia. EU-lainsäädännön merkityksen kasvun myötä myös yhteistyö musiikkikustantajien kansainvälisen kattojärjestön ICMP:n kanssa on tiivistynyt jatkuvasti. Edellä kuvattu toteutuu esimerkiksi parhaillaan menossa olevassa tekijänoikeuslain uudistamisprosessissa.

Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet

 

Vaikka musiikkikustannusala onkin kehittynyt myönteisesti monessa suhteessa niin haasteitakin riittää. Yksi keskeisimmistä on alan kokonaisliikevaihdon kasvattaminen. Tällä hetkellä globaalilla tasolla musiikkikustannustoiminnan ja äänitetuotannon liikevaihtojen suhde on 1:4, mutta Suomessa se on edelleen selvästi tätä heikompi. Positiivisesti tulkiten markkinoillamme on paljon kasvunvaraa.

Kasvua haetaan ennen kaikkea vientitoiminnasta, mutta myös kotimaassa on mahdollisuuksia esim. tiivistämällä yhteistyötä audiovisuaalisten sisältöjen ja pelien tuotantoyhtiöiden kanssa. Lisäksi erilaiset digitaaliset alustat ja muut kuin varsinaiset musiikkipalvelut tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhdistyksen tehtävänä on sen strategian mukaisesti edistää, tukea ja turvata musiikkikustantamisalan toimintaedellytyksiä, kehitystä ja kasvua. Tämän tehtävän menestyksekäs toteuttaminen edellyttää jatkossakin aktiivisuutta, markkinoiden ymmärtämistä sekä aitoa yhteistyökykyä ja -halua sekä alan sisällä että muiden alaan liittyvien tahojen kanssa.

 

Artikkelia varten on haastateltu seuraavia suomalaisen musiikkikustannustoiminnan kehitykseen keskeisesti vaikuttaneita henkilöitä: Arto Alaspää, Pekka Sipilä ja John Eric Westö

 

Lisätietoja

Muikku Jari

Jari Muikku

Toiminnanjohtaja

040 719 7480