Musiikkiteollisuuden sisäisessä streaming-keskustelussa on keskitytty pitkälti kahteen aiheeseen: mikä prosenttiosuus tuloista kuuluu millekin oikeudenomistajaryhmälle ja millä periaatteilla – pro rata vai user-centric – tulot tulisi jakaa. Samaan aikaan vähemmälle huomiolle on jäänyt se, kuinka musiikkipalvelut ovat kehittyneet audiopalveluiksi ja mitä se merkitsee musiikille.
Konsulttiyhtiö Midian anglo-amerikkalaisilla markkinoilla suorittaman tutkimuksen mukaan korona-aikana kuluttajien viihteeseen käyttämä aika on kasvanut keskimäärin 12 %. Suurinta kasvu oli peleissä (+30 %) ja audiosisällöissä musiikki pois lukien (+24 %).
Äänikirjoihin käytetty aika on kasvanut peräti 50 % ja podcasteihin 35 %. Musiikin osalta huolestuttavaa on se, että siihen käytetty aika kasvoi vain 5 % eli se on menettänyt suhteellista osuuttaan viihdemarkkinoilla.
Esimerkiksi Spotify on investoinut viimeisen parin vuoden aikana suuria summia podcast-tuotantoon sekä tehnyt uusia avauksia äänikirjojen suuntaan. Spotifyn strategiahan ei perustu vain musiikkiin vaan sen tavoitteena on kasvaa maailman johtavaksi audiosisältöjen palveluntarjoajaksi.
Musiikkialan tulisi havahtua viimeistään nyt uudenlaiseen kilpailuasetelmaan. Kun koronakriisin pahin aika on ohi, on oletettavaa, että kuluttajien viihteeseen käyttämä aika tulee laskemaan. Tällöin musiikin asema voi muuttua entistä tukalammaksi. Vaikka kolmannes kuuntelijoista on lisännyt Midian tutkimuksen mukaan Spotifyn kokonaiskuunteluaikaansa podcastien vuoksi, niin jo yli neljännes Spotifyn käyttäjistä kuuntelee aiempaa vähemmän musiikkia.
Jos muut audiosisällöt pudottavat vähitellen musiikin osuutta tilausmaksuista, niin se johtaisi entistä pienempiin korvauksiin musiikin oikeudenomistajille. Midian Mark Mulligan kysyykin hyvästä syystä, onko kaikilla eli musiikilla, podcasteilla ja äänikirjoilla tilaa kasvaa, kun kuluttajan viihteeseen käytettävissä oleva aika on rajallinen.
Musiikin on siis pystyttävä asemoimaan itsensä uudelleen markkinoilla. Vähenevä kiinnostus musiikin kuunteluun striimauspalveluissa johtaa helposti myös kiinnostuksen vähenemiseen live-bisneksessä. Alan työkalupakista on löydyttävä jatkossa itse musiikin lisäksi myös muita digitaalisia tuotteita, jotka tuovat lisätuloja. Esimerkiksi monissa Aasiassa maissa suurin osa musiikkialan digitaalisista tuloista tulee itse musiikin sijasta jo muista lähteistä kuten fanipalveluista.
Lohdullisinta lienee kuitenkin se, että uuden järjestyksen maailmassakin sisältö ratkaisee viime kädessä sen, mistä kuluttaja kiinnostuu.
Kuva: Stas Knop/Pexels
Lisätietoja
