Äänitemyynti on musiikkialan ainoa osa-alue, joka kasvoi viime vuonna globaalista koronakriisistä huolimatta. Kokonaismyynnin kasvua vauhditti niin Suomessa kuin muuallakin striimauksen suosion kasvu. Tällä viikolla julkistetut tilastot kertovat kuitenkin jo orastavista muutoksista alan sisällä.
Äänitealan kansainvälisen kattojärjestön IFPI:n vuosiraportin mukaan globaalin äänitemyynnin arvo viime vuonna oli 21,6 miljardia dollaria eli noin 18,2 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 7,4 % ja kasvuvuosi oli jo kuudes peräkkäinen.
Streaming kasvoi peräti 19,9 %, ja se muodosti 62,1 % kokonaistuloista. Maksullisten suoratoistopalvelujen käyttäjiä oli maailmassa yhteensä 443 miljoonaa, jossa oli kasvua huimat 29,9 % edellisvuoteen verrattuna. Koronan vaikutus näkyi vain fyysisten äänitteiden myynnissä (-4,7 %) ja esitysoikeuskorvauksissa (-10,1 %).
Tutkimusyhtiö Midia on viime vuosina tehnyt omat laskelmansa ja analyysinsä äänitemarkkinoiden kehityksestä. Midian luvut eivät poikkea merkittävästi IFPI:n esittämistä, mutta analyytikko Mark Mulliganin mukaan suhteellisesti vahvin kasvualue on ollut ”artist direct” eli tapaukset, joissa artistit itse hoitavat levy-yhtiön perinteisiä tehtäviä erilaisten digitaalisten alustojen kautta suoraan kuluttajille. Tämän osa-alueen osuus globaaleista markkinoista on jo 5 %, ja se kasvoi vuoden aikana 34 %.
Kolmen major-yhtiön eli Universalin, Sonyn ja Warnerin yhteenlaskettu markkinaosuus laski Mulliganin analyysin perusteella viime vuonna 66,5:sta 65,5 %:iin globaalilla tasolla.
Suomessa äänitemyynnin kokonaisarvo oli Musiikkituottajien jäsenistön osalta 47,2 miljoonaa euroa, missä oli kasvua 4 %. Streaming kasvoi globaalia tasoa maltillisemmin eli 8,3 %, mutta sen osuus kokonaismyynnistä ylsi jo 90 %:iin. Kotimaisen musiikin osuus myynnistä oli 34,3 %.
Suomen äänitemarkkinoita hallitsee kolme major-yhtiötä lähes täysin, sillä niiden yhteenlaskettu markkinaosuus oli peräti 94,4 %. Suurin yhtiö oli Universal 36,5 %:n osuudella. Tässä suhteessa Suomen markkinat poikkeavat kansainvälisestä keskiarvosta merkittävästi.
Musiikkituottajien jäsenten yhteenlaskettu markkinaosuus oli 83 %. Näin ollen arvio Suomen äänitemarkkinoiden kokonaisarvosta vuonna 2020 oli 57,6 miljoonaa euroa. Äänitteiden kokonaismyynti on kehittynyt Suomessa viime vuosina seuraavasti:
PRS For Musicin ja Spotifyn entinen ekonomisti Will Page on tutkinut puolestaan musiikkiin liittyvien tekijänoikeuksien kokonaisarvon kehitystä globaalilla tasolla. Hän on laskenut yhteen levy-yhtiöt, tekijänoikeusjärjestöt ja musiikkikustantajien suorat tulot (eli pois lukien kustantajien tekijänoikeusjärjestöjen kautta saamat tulot).
Pagen mukaan näiden oikeuksien arvo vuonna 2019 (vuoden mittainen viive johtuu tekijänoikeusjärjestöjen hitaammasta tulosten raportoinnista) oli yhteensä 31,6 miljardia dollaria eli noin 26,7 miljardia euroa. Tässä oli kasvua 7 % edellisvuoteen verrattuna.
Levy-yhtiöiden osuus oli 62 %, tekijänoikeusjärjestöjen 32 % ja kustantajien 6 %. Viimeisten viiden vuoden aikana levy-yhtiöiden osuus on noussut 55:stä 62 %:iin pitkälti streaming-buumin ansiosta. Page kuitenkin huomauttaa, että yhtäältä tekijänoikeusjärjestöjen (+4 %) ja kustantajien (+1 %) kasvu oli viime vuonna pienempää, mutta toisaalta kasvu on ollut pidempiaikaista ja tasaista.
Lisätietoja
