Blogi

Diginuotit etsivät yhteistä teknistä säveltä

Korona-aika on kiihdyttänyt digitalisaatiota nuottikustantamoissa. Perinteisesti muutosvastarintaiset ”viimeiset dinosaurukset” ovat ottamassa digijakelun tosissaan: uusia alustoja ja palveluita on tarjolla runsaasti.

Vaikka lähes kaikissa palveluissa lähtökohtana on notaatio-ohjelman tuottama PDF-tiedosto, voidaan diginuotit jakaa kolmeen kategoriaan niiden hankintatavan perusteella: 1) PDF-nuottien myyntipaikat, 2) erilaiset nuottikirjastosovellukset sekä 3) soitonopetukseen suunnatut sovellukset.

PDF-nuottien myyntipaikat

Yksinkertaisemmillaan diginuotteja myydään PDF-tiedostona nettikaupassa. Kaupan ylläpitäjä voi olla teoksen kustantaja tai nuotti voi olla saatavissa online-nuottimyymälässä. Asiakas ostaa PDF-nuotin, joka todennäköisesti saa ostohetkellä yksilöivän vesileiman, ja joka sen jälkeen on ladattavissa asiakkaan tietokoneelle tai älylaitteelle. Tulostamisen estäminen on teknisesti hankalaa, joten tulostusoikeudesta veloitetaan usein lisämaksu.

Tällaisia palveluita on ollut jo pitkään, ja suurimmissa nettikaupoissa valikoimat liikkuvat sadoissa tuhansissa nimikkeissä. Valikoimat pitävät sisällään kaikki genret, instrumentit ja vaikeusasteet. Sisältö voi olla varta vasten digitaalista julkaisemista varten tuotettua tai skannattuja vanhoja julkaisuja eli ns. back catalog -materiaalia.

Jo useamman vuoden ajan on ollut mahdollista saada esim. laulunuotti transponoituna haluttuun sävellajiin (esim. Virtual Sheet Music ja NoteFlight). NoteFlight on kehittänyt myös Enhanced Interactive Music Experience -formaatin digitaalisille nuoteille: käyttäjä voi vapaasti kuunnella teosta sekä muokata nuottia, sävellajia ja nuotin ulkoasua.

 

Nuottikirjastosovellusten laaja kirjo

Erilaisia nuottikirjastosovelluksia on ollut saatavilla noin kymmenen vuoden ajan. Pitkään nämä olivat ohjelmia, joihin käyttäjä joutui itse lataamaan nuottinsa joko skannaamalla tai ottamalla valokuvan nuottisivusta. Ohjelmat mahdollistavat mm. nuottikokoelmien ylläpidon, merkintöjen tekemisen nuottikuvaan, sivujen järjestelyn eri järjestykseen sekä erilaisten soittolistojen luomisen. Edistyneemmät ohjelmat myös nauhoittavat käyttäjän musisointia tai vaihtoehtoisesti käyttäjä voi ladata äänitiedoston nuotin liitteeksi.

Kaksi suosittua ohjelmaa, Newzik ja forScore ovat tuoneet tai ovat tuomassa nuottikaupan ohjelmistojensa kylkeen. Newzik aloitti yhteistyön perinteikkään wieniläiskustantamo Universal Editionin kanssa kuluvana vuonna. Yhteistyö pitää sisällään orkestereille toimitettavien vuokranuottien välityksen kustantajalta käyttäjän päätteelle sekä kustantajan nettikauppaan liitettävän API-pohjaisen lisäosan, joka mahdollistaa PDF-nuotin ostamisen suoraan Newzik-ympäristöön.

Kehityspolku on piirretty myös Newzik Marketplace -nuottikaupalle, jossa ostos tapahtuu keskitetyssä ympäristössä useiden sisällöntoimittajien valikoimasta. Taustajärjestelmien puolella Universal Edition on paketoimassa nuottien Newzik-integraatiota Getnote-konseptin alle. Tämä ohjelmisto tulee olemaan kustantajien hankittavissa mahdollisesti jo vuoden 2021 aikana.

forScore-sovellus on askelen pidemmällä: siitä on yhteys Theodore Presser/Carl Fischer -kustantamon, NoteFlightin sekä Virtual Sheet Musicin nuottikauppoihin. Aivan saumattomia rajapinnat eivät ole, sillä käyttäjä joutuu kirjautumaan sisällöntarjoajan verkkokauppaan voidakseen siirtää sieltä nuotteja lukulaitteelle.

Perinteisesti nuottisovelluksien ongelmana on ollut sisältö: on kehitetty ohjelma nuottikäyttöön, mutta sisällön saamiseksi alustalle ei ole uhrattu montaakaan ajatusta. Usein ohjelmistokehittäjät tulevat valmiin tuotteen kanssa kustantajan puheille vain kuullakseen, että kustantajalla voi olla melkoisia reunaehtoja sisällön digitaaliselle jakelulle. Yllätyksen voi tuottaa myös jakelulisenssin prosenttisuhteet.

Brittiläinen nuottikirjasto nkoda – ”nuottien Spotify” – on poikkeus tästä säännöstä. Järjestelmä kehitettiin tiiviissä yhteisymmärryksessä kustantajien kanssa brittiläisen Boosey & Hawkes -kustantamon vahtiessa tekijänoikeuksien toteutumista digiympäristössä. nkoda on kuukausimaksuun perustuva kirjasto, joka toimii kaikissa yleisimmissä laiteympäristöissä.

Kuukausimaksua vastaan käyttäjä saa pääsyn maailman suurimpaan lailliseen nuottikirjastoon sekä lukuoikeuden yli sadan kustantajan katalogien teoksiin kaikissa genreissä ja kaikille kokoonpanoille. Huomattavaa nkodassa on se, että partituurien lisäksi kirjastosta löytyvät myös orkesteristemmat. nkodassa, kuten muissakin nuottisovelluksissa, on mahdollisuus tehdä nuottiin merkintöjä sekä jakaa soittolistoja ja nuotteja käyttäjien kesken.

Muutamilla, lähinnä saksalaisilla huippukustantamoilla on itse kehitetyt sovellukset oman kataloginsa julkaisujen myyntiin ja digitaaliseen brändiviestintään. Tällaisia ovat mm. Eulenburg PluScore, joka tarjoaa Eulenburgin taskupartituurien ja Deutsche Grammophonin levytysten yhdistelmiä, ja Henle Library, jossa G. Henle -kustantamon kriittiset editiot ovat kaupan lisäominaisuuksien kera. Bärenreiter Study Score -sovellus on vastaava yhden kustantajan nuotikauppa, joskin ilman kummempia lisäominaisuuksia.

Carus Verlagin Carus Music/The Choir App sisältää Caruksen kustantamien nuottien lisäksi teosten ääniraidat, joiden avulla kuorolaiset voivat harjoitella suuria kuoroteoksia orkesterin säestyksellä. Perinteikäs Peters-kustantamo jakelee kamarimusiikkijulkaisujaan digimuodossa Tido-sovelluksessa. Se on eräänlainen digitaalinen harjoitusapuri esiäänitettyine säestysraitoineen. Petersin vanavedessä mm. Breitkopf & Härtel ja Bärenreiter ovat tuoneet julkaisujaan Tido-alustalle.

Soitonopetussovellusten kompastuskivet

Tablettien tehojen noustessa myös soitonopetukseen suunnatut sovellukset ovat tulleet markkinoille. Usein nämä seuraavat käyttäjän soittamista, ja antavat graafista tai tilastollista palautetta esim. temposta ja vireestä. En kuitenkaan laske kotimaista Yousician-sovellusta tähän kategoriaan, sillä siinä perinteinen nuottijulkaisu ei ole opiskelun ytimessä.

Trala on suunnattu viulunsoiton oppimiseen, ja Flowkey, Simply Piano ja Piano Academy puolestaan pianonsoiton oppimiseen. Monille muillekin soittimille on vastaavia sovelluksia. Yhteistä näille on sovelluksen mukana tulevan ohjelmiston ohuus: lähinnä tekijänoikeudellisen suoja-ajan ulkopuolella olevia teoksia, helppoja sovituksia suosituista elokuvatunnareista ja valikoima pop-biisejä. Osa näistä tarjotaan käyttöön ilmaiseksi, ja lisää voi hankkia sovellusten sisäisinä mikro-ostoksina.

Ruotsalaisen SoundLily-soitto- ja säestyssovelluksen sisältö rajoittuu lähinnä yhteen ruotsinkieliseen viuluoppaaseen sekä muutamaan klassiseen kappaleeseen. Sisällöntuottaja joutuu tarjoamaan SoundLily-alustalle myös wav- ja midi-muotoiset versiot nuotista ja säestyksestä, joka sangen tehokkaasti estää ohjelmistotarjonnan laajenemisen kyseisellä alustalla.

Laajennetut ja audioraitoja sisältävät ”music minus one” -tyyppiset sisällöt ovat kalliita ja raskaita tuottaa. Siksi kuukausimaksut näillä alustoilla ovat helposti toistakymmentä euroa, vuosimaksun noustessa sadan euron kieppeille. Parhaista palveluista käyttäjä voi saada vastinetta investoinnilleen, mutta vaikutelmani on, että monen soitto-opassovelluksen kehitys hyytyy alkuinnostuksen jälkeen. Tällöin sitoutuneet käyttäjät jäävät nuolemaan näppejään, ja lunastetut nuotit sisään sovelluksen ekosfääriin.

 

Sisältö ratkaisee

Kustantajilla on suuri haaste laajojen katalogien muuttamisessa päätelaitteille sopivaan muotoon. Yleiskäyttöisten pädien ruutukoot ovat yhä edelleen A4-kokoa pienempiä. Lisäksi staattinen, esim. A3- tai B4-kokoon taitettu PDF-nuotti ei pääse oikeuksiinsa pienellä ruudulla. Mahdollisesti jossain on juuri nyt kehitteillä formaatti, joka mahdollistaa musiikin automaattisen layoutin dynaamisesti käytettävän laitteen ruudun koon mukaan. MusicXML-formaatin laajennus lienee todennäköisin vaihtoehto.

Kiertoteitse tällaista on yrittänyt mm. forScore Reflow-tekniikan kautta. Pocket Parts -tuotemerkin hankkeessa keskeinen klassinen ohjelmisto taitetaan uudelleen erikokoisille ruuduille sopivaksi: S, M ja L, jossa pienin koko on älypuhelimen ruutu. Nuottikuvan koko pysyy samana, mutta ruudulle kerrallaan mahtuva tahtien määrä vähenee ruudun pienentyessä.

Paraskaan tekninen innovaatio ei kuitenkaan pääse oikeuksiinsa ilman mielekästä sisältöä. Kustantajien intresseissä on seurata kehitystä ja reagoida harkitusti mutta positiivisessa hengessä uusiin avauksiin. Vaikka paperinuottia ei ole vielä syytä julistaa kuolleeksi – onhan se yhä ylivoimaisesti paras käyttöliittymä nuoteille – tulevaisuuden diginatiivit sukupolvet kasvavat kiinni päätelaitteisiinsa. Tuolloin digitarjontaa on oltava, jotta nuotti ei muutu täysin epärelevantiksi muinaisreliikiksi.

Kuvat: Pexels.com

Lisätietoja