Live-striimaus on yleistynyt nopeasti koronakriisin myötä. Aluksi sitä käytettiin peruuntuneiden konserttien korvikkeena, mutta vähitellen live-striimausta on ryhdytty kehittämään itsenäiseksi tuotteeksi.

Markkinoiden muuttuminen ja koronatilanteen muodostama paine ovat pakottaneet musiikkialan kaikkia osapuolia pohtimaan live-striimaukseen liittyviä perimmäisiä kysymyksiä, niin myös tekijöitä ja kustantajia.

Yksi näistä on teoksiin liittyvien oikeuksien lisensointi eli mihin lupien ja hinnoittelun tulisi perustua. Lisensointiin vaikuttavat mm. seuraavat seikat:

  • Onko live-striimaus aidosti reaaliaikainen tapahtuma vai etukäteen tuotettu tallenne?
  • Kuka tai mikä taho on live-striimauksen järjestäjä?
  • Millä alustalla se toteutetaan?
  • Mikä on live-striimauksen katsojien enimmäismäärä?
  • Onko live-striimaus maksuton vai maksullinen (ml. mainonta, sponsorointi ja lahjoitukset)? Liittyykö live-striimaukseen muita maksullisia lisäpalveluja?
  • Liittyykö live-striimaukseen interaktiivisia ominaisuuksia kuten mahdollisuus palata kesken katselun jo aiemmin esitettyyn kappaleeseen?
  • Tuotetaanko live-striimauksesta tallenne? Jos tuotetaan, miten, missä, millä ehdoilla ja kuinka kauan se on tarjolla yleisölle?

Tällä hetkellä Teosto tarjoaa live-striimaukseen koeluontoisia lisenssejä. Kansainvälisessä lisensointia koskevassa keskustelussa ollaan kallistumassa sille kannalle, että live-striimaus tulisi rinnastaa digitaalisiin palveluihin, ei konsertteihin.

Toinen peruskysymys liittyy live-striimausten konseptointiin. Monet artistit ja yhtyeet pelkäävät, että yksittäinen live-striimaus voi tyhjentää kansainvälisenkin fanipajatson kerralla, jolloin myös tulot voivat jäädä vaatimattomalle tasolle verrattuna tavalliseen kiertueeseen.

Hyvin toteutettu live-striimaus vaatii fyysisen konsertin tavoin sopivan tilan, tekniikan ja ammattitaitoisen tuotantotiimin, ja kulut ovat sen mukaiset. Tilanne on toki toinen, jos kyse on olohuoneesta olohuoneeseen -ajatuksella toteutetusta intiimistä akustisesta keikasta – skaala on hyvin laaja.

Juuri konseptoinnissa korostuu tuotekehityksen merkitys. Live-striimauksia voidaan kohdentaa katsojille alueittain tai erilaisille kohderyhmille, jolloin tapahtuma voidaan toistaa useammin. Lisätuloja voidaan kerryttää ideoimalla erilaisia maksullisia lisäpalveluja kuten virtuaalisia fanituotteita (esim. avatar-hahmot, behind the scenes -aineisto ja virtuaaliset fanitapaamiset) tai luomalla pelkkää konserttia laajempi tapahtumakonsepti. Edellä mainitut seikat vaativat tosin jo olemassa olevaa laajaa fanipohjaa. Uransa alussa olevilla artisteilla suurin haaste on oman yleisöpohjan rakentamisessa, ja siihen tarvitaan erilaista työkalupakkia.

Kansainvälisen huipputason esimerkkejä konseptoinnista tarjoaa esim. K-pop-yhtye BTS, joka keräsi aiemmin tänä vuonna yhden viikonlopun ajalle hajautetulla online-tapahtumalla yli 10 miljoonan euron liikevaihdon. Billie Eilish puolestaan siirsi kiertuekonserttinsa elokuvastudioon, missä live-striimattuun esitykseen lisättiin erilaisia XR- ja muita visuaalisia elementtejä ainutlaatuisen kokemuksen luomiseksi.

Live-striimaus on jatkuvasti kehittyvä alue, joka ei katoa unholaan koronakriisin hellitettyäkään. Näemme jatkossa ainakin erilaisia hybridimalleja. Esimerkiksi artistin kiertueen valikoidut konsertit ovat saatavana samanaikaisesti myös maksullisina live-striiminä erilaisin lisäherkuin maustettuina. Tärkeintä on löytää konsepti, joka sopii kullekin artistille ja hänen fanikunnalleen oikeaan aikaan ja oikealla tavalla toteutettuna.

Lisätietoja

Muikku Jari

Jari Muikku

Toiminnanjohtaja

040 719 7480