Musiikkikustannustoiminnan globaali arvo vuonna 2019 oli 5,1 miljardia euroa, missä oli kasvua 2,2 % edellisvuoteen verrattuna. Indie-kustantajien markkinaosuus nousi prosentin verran.
Music & Copyright -lehden laskelmien mukaan musiikkikustantamisen nousukiito hidastui, sillä 2017 ja 2018 markkinat kasvoivat 11 % per vuosi. Pääsyy kasvun taittumiseen oli muutokset tulonlähteiden keskinäisissä osuuksissa.
Näistä merkittävin oli digitaalisen suhteellinen osuus, joka kasvoi selvästi verrattuna toiseksi tärkeimpään tulonlähteeseen eli esityskorvauksiin. Tallentamiskorvausten osuus puolestaan putosi.
Yksittäisten kustannusyhtiöiden markkinaosuuksissa ei sen sijaan tapahtunut merkittäviä muutoksia:
Major-yhtiöiden eli Universalin, Sony/ATV:n ja Warner Chappell Musicin yhteenlaskettu osuus oli 58 %. Indie-kustantajien osuus oli puolestaan 42 %, jossa oli kasvua prosentin verran edellisvuoteen verrattuna. Indeistä suurimpia olivat Kobalt ja BMG, joista on tullut merkittäviä kilpailijoita major-kustantajillekin.
Suomen Musiikkikustantajien 40 jäsenyrityksen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2019 oli noin 5,9 miljoonaa euroa. Jäsenistön liikevaihto Suomessa kasvoi vuosina 2014-2018 yhteensä 12 %. Viime vuonna kasvu kuitenkin pysähtyi nollatasolle, vaikka useat yksittäiset yritykset kasvattivatkin liikevaihtoaan.
Edellä esitetyt tiedot kertovat osaltaan siitä, että musiikkikustantamisen muutosvauhti poikkeaa monista muista musiikin osa-alueista. Verkkaisuutta alalle tuovat toiminnan perustuminen katalogeihin, monipuoliset tulonlähteet sekä se, että tekijänoikeusjärjestöjen kautta kulkevat tulot kotiutuvat yrityksiin pitkälläkin viiveellä.
Alan toimijat ovat kokeneet korona-aikana välittömiä tulonmenetyksiä mm. nuottien vuokraus- ja myyntitoiminnassa, musiikkipitoisten näyttämöteosten esitysten peruunnuttua sekä synkronointikorvauksissa av-tuotantojen pysähdyttyä.
Kaiken kaikkiaan musiikkikustannusala on kärsinyt ja odotetaan kärsivän tänä vuonna Suomessa ainakin noin miljoonan euron tulonmenetykset. Tämä vastaa noin 15 %:a alan arvioidusta kokonaisliikevaihdosta.
Musiikkikustantaminen kohtaa jatkossa pitkälti samoja digitaalisen toimintaympäristön haasteita kuin levy-yhtiötkin. Monille kustantajille myös elävän musiikin ja näyttämötoiminnan mahdollisimman nopea toipuminen korona-ajasta on kriittistä. Synkronointibisneskin pääsee jaloilleen vasta av-tuotantojen käynnistyttyä uudelleen.
Lisäksi perinteiset musiikkikustantajat kohtaavat kansainvälisillä markkinoilla uudenlaista kilpailua uudenlaisilta toimijoilta. Esimerkiksi brittiläinen Hipgnosis, joka toimii pääomasijoittajan logiikalla, on kahminut itselleen nopeassa tahdissa merkittäviä katalogeja ja kasvattanut markkina-arvonsa yli miljardiin euroon.
Musiikkikustantamisen kaltainen hitaan rahan bisnes on viimeisiä, joka sukeltaa korona-alhoon, ja myös viimeisiä, joka sieltä nousee ylös. Kuoleman laakson ylittämisessä korostuu erilaisten taloudellisten tukimuotojen sopivuus ja saatavuus alkushokin jälkeenkin. Lisäksi ratkaisevia seikkoja ovat yhtiöiden katalogien elinvoimaisuus sekä yksittäisten toimijoiden kyky ja mahdollisuudet sopeutua markkinatilanteen muutoksiin.
Lisätietoja
