Ajankohtaista

18.04.2018

JariEskola.jpg#asset:170

Musiikkikustantajien hallitus valitsi kokouksessaan 17.4.18 Fennica Gehrmanin Ari Niemisen tilalle Jari Eskolan (kuvassa). 

Musiikkitiedettä, taidehistoriaa ja yleistä historiaa Helsingin yliopistossa opiskelleen Jari Eskolan ensi kosketus musiikin kustantamiseen on 1990-luvun puolelta, kun hän työskenteli Warner/Chappell Music Finland Oy:n taidemusiikin yksikön Edition Fazerin orkesteriosastolla. Tästä tie vei luontevasti orkesterimaailmaan, Tapiola Sinfoniettaan, Helsingin kaupunginorkesteriin, Göteborgin sinfonikkoihin sekä lopulta Tukholman kuninkaalliseen filharmoniaan musiikkikirjaston ja historiallisten arkistojen esimieheksi. Jari on työskennellyt mm. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMICin palvelu- ja kehityspäällikkönä sekä Suomen Säveltäjät ry:n vt. toiminnanjohtajana. Paluu musiikin kustantamisen pariin tapahtui Fennica Gehrman Oy:n riveissä, jossa Eskola on työskennellyt Senior Editorina syksystä 2014. Eskola on aktiivisesti verkostoitunut toimija; hän on mm. Musiikkiarkisto JAPAn hallituksen jäsen, Georg Malmstén -säätiön hallituksen jäsen, Musiikintekijöiden rahaston stipenditoimikunnan puheenjohtaja, Fazer Konserttitoimisto Oy:n hallituksen jäsen sekä Suomen nuottigraafikot ry:n hallituksen jäsen. Aiemmin hän on toiminut luottamustehtävissä mm. Luovan Säveltaiteen edistämissäätiö LUSESissa, Musiikin edistämissäätiö MESissä, Madetoja-säätiössä sekä Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahastossa. Alkaen 1.5.2018 Eskola on Fennica Gehrman -kustantamon kustannuspäällikkö. Lämpimästi tervetuloa hallitustyön pariin, Jari!


12.03.2018

pieni-UC-kuvituskuva-2018.png#asset:164

Nyt rahat menevät eniten kuunnelluille kappaleille, eivätkä ohjaudu kuluttajan musiikkivalintojen mukaan.

Musiikkiala selvitti yhteisellä tutkimuksellaan suoratoistopalveluissa käytössä olevan, eniten kuunneltuja kappaleita suosivan pro rata -tilitysmallin ja vaihtoehtoisen, yksittäisen kuluttajan kuuntelumääriin perustuvan user centric -mallin eroja. Erityisesti haluttiin tietää, miten kuluttajan valinnat vaikuttavat oikeudenomistajille maksettaviin tilityksiin. Tutkimusaineistona käytettiin Spotifyn tarjoamaa dataa. Tutkimuksesta kävi ilmi merkittävä ero pro rata - ja user centric -mallien tilitysmäärissä.

Pro rata -mallissa kuluttajan kuukausimaksu kerryttää kokonaispottia, josta rahat jaetaan kaikkien kuuntelukertojen mukaisessa suhteessa. Malli siis suosii sellaisten kappaleiden oikeudenomistajia, joita kuunnellaan eniten.

Vaihtoehtoisessa user centric -mallissa oikeudenomistajan saama korvaus perustuu yksittäisen käyttäjän kuuntelukertojen määrään: kuinka montaa eri kappaletta hän kuuntelee ja kuinka monta kertaa. Jos kyseinen käyttäjä kuuntelisi vain yhtä kappaletta, menisi hänen maksamansa kuukausimaksu kokonaan kyseisen kappaleen oikeudenomistajille. Erona pro rata -malliin user centric -malli kasvattaisi siten lähtökohtaisesti sellaisten kappaleiden oikeudenomistajien korvauksia, joita kuunnellaan vähemmän, ja toisaalta vähentäisi pottia kuunnelluimmalta musiikilta.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle >

Tutkimuksen loppuraportti >



14.02.2018

pienempi-BafesFactory.jpg#asset:161

Musiikkikustantajat ry on saanut uuden jäsenen. Bafe´s Factory liittyi yhdistyksen jäseneksi hallituksen hyväksynnällä 14.2.2018. 

Bafe´s Factory on noin viisi vuotta alalla toiminut suomalainen musiikkikustantaja ja levy-yhtiö. Yhtiöllä on tällä hetkellä seitsemän kustannussopimuksellista artistia Kustannettuja teoksia on noin sata. 

Yhtiö keskittyy vahvasti sync-sopimuksiin One Stop Clearance -periaatteella. Tästä tuorein menestystarina on Tuuletar-yhtyeen Alku-kappaleen päätyminen Game of Thronesin dvd-traileriin loppuvuonna 2017.

Bafe´s Factory myötä Musiikkikustantajat ry:n jäsenistön määrä kasvoi 39 jäseneen.

30.11.2017

Pieni-Biisivienti-MF.png#asset:160

Teosvienti on Suomen musiikkialalla tunnistettu yhdeksi suurimmista kasvun mahdollisuuksista. Suomeen kerätyt tekijänoikeustulot olivat 5,3 miljoonaa euroa vuonna 2016. Popmusiikin biisivienti – siis suomalaisten laulunkirjoittajien tekemät ulkomaisten artistien levyillä julkaistut kappaleet – on musiikkiviennin kasvualue. Music Finlandin syyskuussa raportoiman selvityksen mukaan vuosi 2016 oli ennätysvuosi suomalaisten tekijöiden ulkomaisilla julkaisuilla ilmestyneiden kappaleiden suhteen: Selvitykseen saatiin tiedot yhteensä 71 julkaisusta teosvientibiisistä viime vuodelta, missä oli kasvua yli 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävää oli myös uusien tekijöiden vahva nousu vientikentälle: ensimmäisen kansainvälisen julkaisunsa sai 22 suomalaista kirjoittajaa. 

Music Finlandin, Musiikintekijät ry:n, Tekesin ja Suomen Musiikkikustantajat ry:n työpajojen pohjalta luotiin biisintekijöille ja musiikkikustantajille yhteinen viennin tulevaisuuden visio ja strategia, jota toteuttamalla popmusiikin teosvienti moninkertaistuu ja ammattimaisten musiikintekijöiden ja musiikkikustantajien kenttä vahvistuu. Vision mukaan Suomi on vuonna 2021 popmusiikin solmukohta. Suomalaisten biisinkirjoittajien brändi nähdään tulevaisuudessa vahvana ja suomalainen musiikki nähdään maailman terävimmässä kärjessä.

Lue Biisiviennin visio -raportti täältä